Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Vuonna 2019 summa oli 161,6 miljoonaa euroa. Se jakautui seuraavasti:

  • lääkärinpalkkioiden korvaukset 54,8 miljoonaa euroa
  • hammashoidon korvaukset 48,3 miljoonaa euroa
  • tutkimuksen ja hoidon korvaukset 39,5 miljoonaa euroa
  • hallinnolliset kustannukset 14 miljoonaa euroa ja
  • Kela-korvattuihin palveluihin maksetut matkakorvaukset 5 miljoonaa euroa.

Tällä rahalla saisi julkiseen terveydenhuoltoon vuosittain 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä tai 4,5 miljoonaa sairaanhoitajakäyntiä lisää.

.
Kela-korvaukset vuonna 2019 ja mitä samalla rahalla olisi saanut julkiseen terveydenhuoltoon lisää.

Korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat

Kela-korvatuista käynneistä perityt hinnat ovat vuodesta toiseen nousseet erittäin voimakkaasti. Kela-korvauksista hyötyvätkin erityisesti yksityiset palveluntuottajat. Mitä enemmän julkisella rahalla tuetaan yksityisten palvelujen käyttöä, sitä enemmän yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus korottaa hintoja ilman, että asiakasmäärissä tapahtuu muutoksia.

Vain se osa korvauksista, mikä ei valu hintoihin, hyödyttää asiakasta. Korvaukset ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne tosiasiallisesti lisää pienituloisten mahdollisuuksia yksityisten terveyspalvelujen käyttöön. Vuonna 2019 lääkärinpalkkioiden korvaus oli 14,9 % (16,40 euroa) peritystä hinnasta. Lisäksi asiakkailta peritään palvelumaksuja ja Kanta-maksuja, joiden suuruus vaihtelee palveluntuottajittain. Esimerkiksi kaksi suurta palveluntuottajaa ilmoittavat näiden maksujen suuruudeksi noin 25 euroa lääkärin vastaanottokäynniltä. Kela-korvaus ei siis kata edes palvelumaksua.

Rahat tulisi käyttää julkisten palvelujen kehittämiseen

Ongelmana on myös se, että Kela-korvattuina saa sellaisiakin palveluja, joita julkisella sektorilla ei tarjota, vaikka tämä ei ole ollut Kela-korvausten tarkoitus. On vaikea nähdä oikeudenmukaisena sitä, että julkista rahaa kohdennetaan julkisen sektorin palveluvalikoimaa laajempaan palveluvalikoimaan vain niiden hyödyksi, joilla on varaa näitä palveluja hankkia. Tämä ei auta kaventamaan väestön terveyseroja.

Julkisen sektorin palvelutarjontaa tulee vahvistaa. Tätä on kuitenkin vaikeuttanut merkittävä osaamispula. Mitä enemmän tuetaan yksityistä sektoria julkisin varoin, sitä vaikeampaa on houkutella osaajia yksityiseltä sektorilta julkiselle. Tästäkään näkökulmasta Kela-korvauksia ei voida pitää perusteltuina.

Korvausten osalta tapahtuu myös väärinkäytöksiä. Kela valvoo korvausten käyttöä auditoimalla suorakorvausmenettelyn piirissä olevia palveluntuottajia. Viime vuonna auditoinneilla havaittiin poikkeamia jokaisella palveluntuottajalla yhtä lukuun ottamatta. Useimmiten potilasasiakirjamerkinnät puuttuivat kokonaan tai niistä ei voinut todentaa, vastasiko toimenpide tai vastaanottokäynti tilitettyä korvausta. Viime vuoden poikkeamista 77 prosenttia luokiteltiin merkittäviksi puutteiksi.

Kela-korvausten kohtaloa on puitu vuosien varrella useissa eri valmisteluryhmissä. Valmisteluun kuluu rahaa, ja sekin raha on pois väestön terveydestä. Vuonna 2023 Kela-korvausten arvioidaan alenevan entisestään. Vieläkö tämän jälkeen tarvitaan uutta valmisteluryhmää pohtimaan Kela-korvausten järkevyyttä? Toivottavasti ei.

Nyt olisi jo aika lakkauttaa kyseiset korvaukset, ja kohdentaa rahat julkiselle sektorille lisäämään terveydenhuoltojärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

1 kommentti

  1. Kyllä asia on juuri näin! terveydenhuolto ei saa olla kenenkään business,koska yhteisillä varoilla rahoitetaan. Julkista ei saada koskaan kuntoon ja palvelemaan varsinkin pienituloisia ihmisiä,jos varakkaita vielä avustetaan yhteisillä rahoilla. Kyllä ne ,joilla on varaa käyvät silti yksityisillä,koska bolemisoivat siellä hoidon olevan parempaa ja ”kahvikin ilmaista”. Eikö juuri niin sanota markkinataloudellisessa yhteiskunnassa, että jos ei kannata niin jaloillaan äänestetään -se ei kuitenkaan tapahdu,jos miljoonilla tuetaan hyväosaisia. Muutakin kuin terveydenhuoltoa siis. Tämä on kummallinen , ehkä suomaalinenkin, ”talouskombinaatio” jota en tiedä onko muualla näin -voi ollakin. Hyvä kirjoitus tämä kuitenkin sinulla ja nythän jo tapahtuukin jo heti tänä vuonna. Alku varmaan kankeaa,mutta toivon, että lopussa kiitos seisoo!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *