Syntyvyys on viimeisen vuosikymmenen aikana alentunut kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa kehitys on ollut nopeinta. Vuoden 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25, mikä on kaukana väestön uusiutumiseen tarvittavasta tasosta 2,1. Syntyvyyden laskuun vaikuttavat monet seikat, kuten kulttuuriset muutokset, parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-aseman ja toimeentulon heikkeneminen, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet.
Suomalaiset toivovat edelleen vähintään kahta lasta, mutta kaikki lapsitoiveet eivät täyty. Syntyneiden ikäluokkien pieneneminen, väestön eliniän piteneminen ja muuttoliike vaikuttavat väestörakenteeseen, ja yhteiskunnan on sopeuduttava muutokseen. Unohtaa ei sovi myöskään elinympäristön ekologista kestävyyttä, julkisen talouden kestävyyttä sekä ihmisyhteisöjen sosiaalista kestävyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa 2024 väestöpoliittisen työryhmän kartoittamaan toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat syntyvyyteen myönteisesti. Sen raportissa todetaan, ettei syntyvyyden laskulle ole yhtä selkeää syytä. Sen vuoksi työryhmä ehdottaa laajaa valikoimaa erilaisia keinoja, joiden arvioidaan tukevan lapsitoiveiden toteutumista ja syntyvyyttä. Ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Raportin lausuntokierroksen päätteeksi järjestettiin 7.4.2025 kuulemistilaisuus. Palautteessa nousi esille viisi tärkeää asiaa.
- Huoli valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien resurssien riittävyydestä mahdollisia uudistuksia toteuttaessa.
- Palveluiden saatavuus ja oikeudenmukaisuus. Erityisesti nostettiin esille mielenterveyspalvelut ja terapiatakuun laajentaminen, lisääntymisterveyden palveluiden tarjoaminen kaikille ja hedelmöityshoitoihin pääsy myös muista kuin lääketieteellisistä syistä.
- Nykyisen hallituksen päätökset, jotka lisäävät epävarmuutta eivätkä siten kannusta perheellistymiseen: toimeentuloa tukevien tulonsiirtojen leikkaukset, irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen.
- Syrjintä raskauden tai perhevapaiden vuoksi on edelleen yleistä, vaikka se on laissa kielletty.
- Eri toimenpiteiden muodostama kokonaiskuva ei ole selkeä, eikä kokonaisvaikutuksia ole arvioitu.
Yksi työryhmän raportin johtopäätöksistä oli, että väestörakenteen muutokseen sopeutumisen näkökulma on huomioitava paremmin päätöksenteossa sekä eri hankkeissa ja tulevissa uudistuksissa. Jotta asiat etenisivät toivottuun suuntaan, on määriteltävä väestöpolitiikan vastuutahot valtioneuvostossa.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti nyt on laadittu selvitys, jossa on etsitty syntyvyyteen myönteisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Seuraavaksi olisi laadittava kansallinen väestöpoliittinen strategia, joka käsittelee väestöpolitiikkaa laajemmin – ei pelkästään syntyvyyden edistämistä, vaan myös maahanmuuton, maassamuuton, alueellisen kehityksen ja väestörakenteen muutokseen sopeutumisen kysymyksiä.
Mika Gissler ja Johanna Lammi-Taskula, THL:n edustajat valmistelutyöryhmässä
Lue lisää
Listaus kaikista työryhmän ehdottamista toimenpiteistä löytyy raportista: Toimenpiteitä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi: Väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmän muistio. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:35.