Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin.
Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös mahdollisuus tarjota tukea niille lapsille ja nuorille, joiden muut kehitysympäristöt sisältävät enemmän hyvinvointia kuormittavia kuin vahvistavia tekijöitä.
Yhteisöllistä työtä kehitetään LAPE-ohjelmassa
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa kaikkien oppilaiden tai opiskelijoiden terveyden- ja hyvinvoinnin sekä oppimisen edistämiseen liittyvää työtä. Se ei leimaa tai erottele osaa lapsista ja nuorista ongelmatapauksiksi.
Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) on etenemässä vauhdilla. Muutostyön tueksi on syksyn aikana järjestetty matalan kynnyksen palveluiden eli perhekeskuksen ja opiskeluhuollon kehittämiseen tähtäävä työpajasarja.
Ensimmäisenä työpajapäivänä (20.9) pohdittiin muun muassa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja sen kehittämistarpeita. Paikalla oli joukko opiskeluhuollon toimijoita, rehtoreita, kunnissa palveluja järjestäviä virkamiehiä, järjestöjen edustajia sekä vanhempien edustaja Suomen vanhempainliitosta ja Nuorisovaltuustojen liiton edustaja tuomassa mukaan nuorison äänen.
Keskustelun kolme tärkeää näkökulmaa:
I
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on ymmärrettävä laajaksi kokonaisuudeksi ja koulujen ja oppilaitosten tavallisiksi arjen asioiksi. Yhteisölliseksi työksi on ymmärrettävä esimerkiksi normaali vastavuoroinen vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden/opiskelijoiden välillä. Tai se, että koulun ja oppilaitoksen aikuiset kysyvät mikä hätänä, kun huomaavat huolta herättävän muutoksen nuoressa. Tai ihan tavallinen jutustelu kuulumisista silloinkin, kun ei ole syytä huolestua mistään. Yhteisöllinen työ on myös huolenpitoa siitä, että kukaan ei tule kiusatuksi. Ja tilanteen selvittelyä ja uusiutumisen ehkäisyä sekä toivotun lopputuloksen varmistamista, jos kiusaamista kaikesta huolimatta tapahtuu.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkia koulujen ja oppilaitosten arjen tavallisia toimia, joilla autetaan lapsia ja nuoria voimaan hyvin, pysymään terveinä, oppimaan ja vahvistamaan omia voimavarojaan. Toki se voi joskus olla myös erillisiä tempauksia, tapahtumia ja kehittämishankkeita.
II
Osallisuus on tärkeää. Voisivatko lapset ja nuoret ihan itse keksiä, mitä koulussa tulisi yhteisön hyvinvoinnin eteen tehdä? Epäilemättä, jos heille vain siihen annetaan tilaisuus. Osallisuutta tukevia rakenteita koulussa ovat opiskeluhuoltoryhmä ja oppilaskunnat, mutta myös muita vapaamuotoisempia, kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden mahdollistavia foorumeja tulisi olla. Nuoret toivovat hyvin kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia asioita, kuten Nuorisovaltuustojen liiton tekemän kyselyn koosteesta voi lukea.
Työpajamme keskusteluun osallistunut nuorison edustaja tosin perustellusti hivenen epäili nuorten ryhtyvän toimeen ajatuksella ”Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?” Tavallisempi tulokulma lienee tarttua teemaan vaikkapa luokkahengen tai koulun tilojen viihtyisyyden näkökulmista. Myös vanhemmilla olisi paljon annettavaa yhteisölliseen työhön ja heidän osallisuusmahdollisuuksiaan tulisi lisätä.
III
Johtaminen on yhteisöllisessä opiskeluhuollossakin kaiken alku ja juuri. Kouluissa ja oppilaitoksissa rehtorin tai muun vastuuhenkilön sitoutuminen yhteisölliseen työhön on välttämätön edellytys työn tuloksellisuudelle. Onnistumiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä sekä ajankohtaista tietoa yhteisön ja ympäristön tilanteesta. Opiskeluhuoltoryhmä on tärkeän tehtävän edessä luotsatessaan yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä.
Yhteisöllisessä työssä on suuri potentiaali
Koulun ja oppilaitosten mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on tunnistettu, mutta niiden potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty. LAPE-muutosohjelman osaprojekti ”Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena” kohdistuu muun muassa yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen. Tavoitteena on saada kaikki esikoulut, koulut ja oppilaitokset sekä varhaiskasvatus työskentelemään entistä suunnitelmallisemmin, tavoitteellisemmin ja yhdenmukaisemmin yhteisön ja ympäristön hyvinvoinnin eteen.
Lue lisää:
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE)
Matalan kynnyksen palveluiden työpajat
Nuva ry:n raportti ideakilpailusta kouluviihtyvyyden parantamiseksi, pdf