D-vitamiini koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa – mitä tiedämme vaikutuksista

Koronapandemian toinen vaihe on menossa myös Suomessa. Taudin tartuntariskiin ja ennusteeseen vaikuttavat voimakkaasti altistuneen ikä ja perussairaudet. Lihavuus ja kohonnut verenpaine ovat tärkeitä koronataudin (COVID-19) sairastavuutta ja kuolleisuutta lisääviä tekijöitä.

D-vitamiini on välttämätön luuston terveyden kannalta. D-vitamiinireseptoreja on lähes kaikissa elimistömme soluissa, ja D-vitamiinilla on laajoja vaikutuksia mm. puolustusjärjestelmäämme. D-vitamiinin puute onkin yhdistetty useiden tarttumattomien tautien ja infektiotautien kohonneeseen riskiin. Satunnaistetut kokeet, joilla saadaan parasta näyttöä syy-seuraussuhteista, eivät kuitenkaan ole johdonmukaisesti tukeneet sitä, että D-vitamiini suojaisi näiltä taudeilta. Poikkeuksena ovat akuutit hengitystieinfektiot, joiden kohdalla on varsin hyvää näyttöä D-vitamiinin suojavaikutuksesta. Suojaava vaikutus saavutetaan erityisesti henkilöillä, joilla veren D-vitamiinipitoisuus on matala, alle 25 nmol/l, ja joilla siten on D-vitamiinin puute.

D-vitamiinin vaikutuksista koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa ei ole riittävästi näyttöä

D-vitamiinin merkitystä COVID-19-taudin ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu kuumeisesti kuluneen vuoden aikana. COVID-19-tautiin voi liittyä vahva tulehdustila ja puolustusjärjestelmän häiriöitä, joihin D-vitamiinin on ajateltu voivan vaikuttaa. COVID-19-taudin vuodenaikavaihtelu vaikuttaa olevan käänteinen D-vitamiinitilan vaihtelun kanssa: tautia esiintyy enemmän talvella, jolloin D-vitamiinitasot ovat matalimmat.

Lähes kaikissa tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa D-vitamiinitasoja on mitattu sairastumisvaiheessa ja tutkittujen potilaiden lukumäärät ovat olleet pieniä. Useimmissa näistä tutkimuksista on havaittu käänteisiä yhteyksiä D-vitamiinipitoisuuden ja COVID-19-taudin esiintymisen tai taudin vakavuuden välillä: erityisesti D-vitamiinin puute näyttää haitalliselta. Näyttö ei kuitenkaan ole täysin johdonmukaista, ja osa julkaisuista vaikuttaa hätiköidysti tehdyiltä. Tarvitaankin tietoja riittävän suurista satunnaistetuista tutkimusasetelmista, joita on jo useita käynnissä.

Näin ollen on vielä epäselvää, onko D-vitamiinista apua väestötasolla koronapandemiasta ja yksilötasolla COVID-19-taudista selviämisessä. Parhaimmillaankin D-vitamiinin puute on vain yksi monista vaikuttavien tekijöiden joukossa.

Suomalaisten D-vitamiinin saanti on tutkimusten mukaan hyvä. D-vitamiinin saantisuosituksia ei tarvitse koronan vuoksi toistaiseksi muuttaa. Pandemian jatkuessa on kuitenkin tärkeää, että suosituksia noudatetaan mahdollisimman laajasti väestössä, koska D-vitamiinin saantisuosituksilla ehkäistään nimenomaan vitamiinin puutostilan esiintymistä väestössä – ja siten mahdollisesti vaikeaan COVID-19-infektioon sairastumista. Suosituksia selvästi suurempien D-vitamiiniannosten mahdollisista hyödyllisistä vaikutuksista ei ole näyttöä.

Eri-ikäisille selkeät D-vitamiinivalmisteiden käyttöohjeet

D-vitamiinin suositeltava päivittäinen saanti on 10 mikrogrammaa (μg)/vrk niin lapsille kuin aikuisille. Riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia. Suomessa näin onkin onneksi tehty, ja D-vitamiinitilanteemme on poikkeuksellisen hyvä.

Meillä suositellaan nestemäisten maitojen ja maitovalmisteiden sekä rasvalevitteiden D-vitaminointia. Tämä suositus on toteutunut hyvin.

Lisäksi meillä on selkeät D-vitamiinivalmisteiden käyttöohjeet:

  • Valmisteiden käyttöä suositellaan työikäisille aikuisille silloin, kun ei käytetä riittävästi ravinnon D-vitamiinilähteitä: kalaa, D-vitaminoitua maitoa tai D-vitaminoituja rasvalevitteitä. Aikuisille suositus D-vitamiinivalmisteista on 10 mikrogrammaa (µg) päivässä.
  • Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 µg valmistetta päivässä. Pienempi annos (10 μg/päivä) voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa.
  • Raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan D-vitamiinilisää 10 μg/päivä.
  • Imeväisikäisillä suositellun valmisteen määrä riippuu äidinmaidonkorvikkeen käyttömääristä. Yksivuotiailla suositus on 10 μg/päivä.
  • 2–17-vuotiaille suositellaan 7,5 µg D-vitamiinivalmistetta/päivä.

Suomalaiset saavat riittävästi D-vitamiinia

FinRavinto 2017 -tutkimuksen ansiosta meillä on hyvin tietoa aikuisväestömme (18–74-vuotiaat) D-vitamiinitilanteesta.

Tulokset osoittavat, että D-vitamiinin saanti ja veripitoisuudet ovat keskimäärin hyvät eri ikä- ja koulutusryhmissä miehillä ja naisilla. Keskimääräinen D-vitamiinin saanti miehillä oli 22 µg/vrk ja naisilla 25 µg/vrk, eli kaksinkertainen suositeltuun 10 µg/vrk verrattuna. Myös veripitoisuudet olivat hyvät: miehillä keskimäärin 67 nmol/l ja naisilla 77 nmol/l.  Kansainvälisissä suosituksissa pitoisuutta 50 nmol/l pidetään riittävänä.

Terveellinen ravitsemus tukee puolustusjärjestelmää ja vastustuskykyä

Hyvällä ravitsemuksella ja vajaaravitsemuksen ehkäisyllä on laajemminkin merkitystä COVID-19-taudin ehkäisyssä, hoidossa ja siitä toipumisessa. Terveellinen ravitsemus tukee puolustusjärjestelmää ja vastustuskykyä. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka tukee myös kroonisten tautien ehkäisyä ja tervettä painonhallintaa, mikä on hyödyllistä myös nykyisessä koronapandemiatilanteessa.

Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää monipuolisesti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Leipärasvana ja ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia pehmeää rasvaa sisältäviä kasviöljyjä ja kasvirasvalevitteitä. Eläinkunnan tuotteista valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa ja siipikarjaa. Kovaa rasvaa, runsaasti suolaa ja sokeria sisältäviä tuotteita on hyvä käyttää vain satunnaisesti. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vireyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja myös painonhallinnassa.

Lue lisää:

Mercula J, ym. Review. Evidence regarding vitamin D and risk of COVID-19 and its severity. Nutrients 2020; 12: 3361; doi10.3390/nu12113361.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kannanotto: Koronaviruskesä ja ruokailu

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kannanotto: Ikääntyneiden ravitsemuksesta huolehdittava koronapandemiassa (Covid-19)

THL: Koululaisten ravitsemuksen turvaaminen koronaepidemian aikana

Ruokavirasto: Ravitsemus- ja ruokasuositukset

FinRavinto 2017 -tutkimus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.