Sosiaalisessa mediassa kiertää viesti, jossa kerrotaan kuinka laajimmalle levittäytynyt mediayhtiö ei tuota mitään sisältöä itse (Facebook), kuinka maailman suurin taksiyhtiö ei omista yhtään ajoneuvoa (Uber), merkittävin majoituspalveluja tarjoava yritys ei omista yhtään hotellia (AirBnB), tai maailman arvokkain verkkokauppa ei pidä mitään varastossa (Alibaba).

Näiden yritysten menestyksen pohjalla on datan keräämiseen ja analysointiin tukeutuva liiketoimintamalli.

Sanotaankin, että data on uusi öljy – sen hallinta tuo valtaa ja luo vaurautta. Data voitelee liiketoiminnan koneistot pyörimään vinhemmin ja vähentää toiminnassa syntyvää hukkaa. Datalähteiden hallinnasta käydään armotonta kilpailua, mihin liittyy myös uhkakuvia ja konfliktien mahdollisuuksia.

Kuinka raaka-aineet jalostetaan kansalliseksi aarteeksi?

Suomessa on pitkä perinne kerätä tietoa eri viranomaisten rekistereihin ja julkisten palveluntuottajien tietojärjestelmiin. Terveys- ja hyvinvointitietoa kerätään kuitenkin hyvin hajautetusti. Tietoja hyödynnetään pääasiassa tiedon omissa tuottajaorganisaatioissa tietojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
Eri tietolähteiden monipuolisen yhdistelyn tarjoamia mahdollisuuksia analyyseihin, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön ei riittävästi hyödynnetä. Tehokäytettyinä laadukkaat, hyvin kuvatut ja monipuolisesti hyödynnetyt tietovarannot voisivat lisätä merkittävästi Suomen uudistumis- ja investointipotentiaalia.

Sote-uudistus edellyttää uudenlaista otetta tiedon hyödyntämiseen

Tiedonkeruun ja -käsittelyn toimintaympäristö on isossa muutoksessa, kun tietotarpeet ja mahdollistavat teknologiat kehittyvät nopeasti. Sote-uudistus muuttaa tietojen käsittelyperusteita ja toimijoiden suhteita. Sosiaali- ja terveystietojen yhteiskäyttö, tietoon perustuva palvelujärjestelmän ohjaus sekä kansalaisten laajeneva palvelujen käyttöön liittyvä valinnanvapaus edellyttävät  uudenlaista otetta tietojen  hyödyntämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kertyvää tietoa voitaisiin hyödyntää paljon monipuolisemmin myös ihmisten henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, hoitovaihtoehtojen arvioinnissa sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti yksilön omiin tietoihin – ”digitaaliseen jalanjälkeen” – liittyviä uusia mahdollisuuksia ei ole vielä osattu hyödyntää.
Muutama reunaehto terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntämiselle on pidettävä mielessä.

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely edellyttää jatkossakin vahvaa viranomaisperustaa

Tietoja tulee kerätä ja käsitellä yksilön tietosuojaa kunnioittaen. Luottamus toiminnan laadukkuuteen syntyy mm. läpinäkyvistä käsittelyprosesseista, tietotilinpäätöksistä, tietosuojavastaavista ja auditoinneista. Tietojen hyödyntämistä säätelevää lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja sen tulee löytää tasapaino tietosuojan ja nopeasti kehittyvän toimintaympäristön mahdollisuuksien kesken.

On tarkasti katsottava, kuinka hyödynnetään parhaiten tulevaan EU:n tietosuoja-asetukseen liittyvä kansallisen liikkumavara. Tiukkenevan julkisen talouden aikana toiminnan jatkuvuus edellyttää kumppanuuksien ja ansaintalogiikan huolellista pohdintaa.

Tiedon hyödyntäjien tarpeet määräävät, millaista palvelua ja osaamista toimijoilta pitää löytyä

Tiedon nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen edellyttää perinteisiltä tietoviranomaisilta aivan uutta asiakasorientaatiota. Mitkä tietojohtamis-, tieto- ja tutkimustarpeet ovat keskeisimpiä?

Onko päätavoitteena biologis-lääketieteellis-teknologinen tutkimus ja tuotekehitys vai politiikantekoa tukeva yhteiskunnallis-taloudellinen asiantuntijatoiminta – vai molemmat? Tuetaanko palvelujärjestelmän tiedolla johtamista ja ohjausta pääasiassa valtakunnan tasolla vai tarjotaanko tietopalveluja myös sote-palveluntuotannon operatiivisen johtamisen tueksi? Onko tavoitteena vain lupaprosessien ja aineistojen ”teknisen” yhdistelyn laadukas hoitaminen vai myös laajemmat tukipalvelut esimerkiksi tuotteistettujen analyysipalveluiden muodossa?

Uudessa roolissa on kyettävä yhdistämään viranomaisen parhaat puolet – luotettavuus ja läpinäkyvyys – vahvaan asiakas- ja palveluorientaatioon. Tietojen hyödyntämiseen liittyvät mahdollisuudet eivät toteudu, mikäli muodostuu uusi pullonkaula tai muuten palvelutasoltaan aiempaa heikompia toimintoja.

Tietovarantojen käytöstä tulee syntyä hyötyjä Suomelle

Meidän tulee  aktiivisesti pohtia myös sitä, millä eri mekanismeilla Suomi hyötyy tietovarantojen tehokäytöstä.

Millä tavoin kansanterveys ja ihmisten hyvinvointi paranevat? Kuinka julkisia palveluja voidaan tehostaa, lisätä yksityisiä investointeja, luoda työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia? Voimmeko ottaa merkittäviä harppauksia osaamisen kehittymisessä ja uuden tutkimustiedon synnyttämisessä?

Datapolitiikassaan THL linjaa tietovarantojensa näkyvyyden, saatavuuden ja digitalisaation kehitystä. Toimimme siten, että viranomaistoiminnan luotettavuus ja läpinäkyvyys säilyvät,  toiminnan hyödyt ovat panostuksiin nähden merkittäviä ja ne ankkuroituvat Suomeen.

THL julkaisee datapolitiikkansa tiistaina 26.1.2016.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *