Viime perjantaina viiden sairaanhoitopiirin johtajat ilmaisivat huolensavalinnanvapauslain mahdottomasta aikataulusta ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja turvallisuudesta.  Keskustelua jatkoivat sote-uudistusta pitkään seuranneet professorit. Heidän mukaansavalinnanvapauslaki on esitetyssä muodossa pysäytettävä, sillä se vaarantaa sote-palvelujen integraation. Erään professorin sanoin talon voi polttaa vain kerran.

Vahingollisimmat seuraukset palveluiden integraatiolle aiheuttaa maakunnille säädetty velvoite yhtiöittää perustason palvelut. Perusterveydenhuollon irrottaminen julkisen terveydenhuollon palveluketjusta amputoisi julkisten palvelujen järjestäjän mahdollisuudet muodostaa, hallita ja kehittää kokonaisia vertikaalisia hoito- ja palveluketjuja.

Lausuntokierroksella oleva luonnos valinnanvapauslaiksi on ristiriidassa sekä sote-uudistuksen että hallituksen kärkihankkeen, Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman tavoitteiden kanssa.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa pyritään lapsen ja koko perheen auttamiseen lapsilähtöisillä, oikea-aikaisilla ja integroiduilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelujen painopistettä siirretään pois kalliista korjaavista toimenpiteistä varhaisempaan ongelmien tunnistamiseen ja monialaiseen, yksilölliseen tukeen. Palvelut kootaan lapsen ja hänen perheensä ympärille ja järjestelmässä tavoitellaan muutosta pois lähettämisen kulttuurista kohti asiakaslähtöisempää palvelua ja yhden luukun periaatetta.

Yksi luukku jäisi haaveeksi

Sote-uudistuksen tavoitteena ovat olleet aiempaa saavutettavammat, laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut, jossa käsillä oleva tieto linkittyy strategiseen palvelusuunnitteluun niin järjestelmän kuin yksilönkin tasolla. Ehdotettu valinnanvapauslainsäädäntö hankaloittaisi näiden kansalaisten perusoikeuksien kannalta tärkeiden tavoitteiden saavuttamista.

Lakiluonnos ei tue palvelujen yhteensovittamista saati monialaista asiakkaan palvelutarpeen arviointia riittävän varhaisessa vaiheessa. Pakkoyhtiöittäminen jakaisi esimerkiksi Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa kehitettävien perhekeskusten keskeiset toimijat kahteen eri toiminnallista logiikkaa noudattavaan siiloon. Vain pieni osa toiminnoista jäisi yhtiömuotoisiin sote-keskuksiin kun merkittävä osa kuuluisi maakunnallisiin liikelaitoksiin.

Lakiluonnos ei myöskään mahdollista asiointia yhdellä luukulla, sillä yhtiömuotoisista sote-keskuksista olisi saatavilla korkeintaan sosiaaliohjausta terveyspalvelujen tueksi.  Sen sijaan kouluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, useimmat perhe- ja sosiaalipalvelut sekä erityissairaanhoito jäävät kaikki maakunnan liikelaitoksiin.

Perustason palvelutuotannon pakkoyhtiöittäminen loisi palveluketjussa hyvin matalalle tasolle raja-aidan, jonka asiakas voisi ylittää vain hankkimalla lähetteen toiselle luukulle, josta vaativammat tai laajemmin integroidut palvelut vasta voitaisiin tarjota.

Monialaisen avun antaminen estyisi

Monet inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia eniten aiheuttavat, lasten ja aikuisten hyvinvointia ja terveyttä haittaavat ongelmat edellyttävät monialaista apua. Tutkimusnäyttö, viimeaikainen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lainsäädäntö sekä Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ohjaavat kaikki kohti nykyistä integroidumpaa ja koordinoidumpaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa.

Hallituksen ja viime kädessä eduskunnan tulee varmistaa, ettemme tule polttaneeksi sote-talon rakenteita säätämällä vaarallisia lakeja, jotka haittaavat tai jopa estävät lainsäädännön, ihmisoikeussopimusten ja tieteellisen tutkimuksen tukemaa ja asiakkaan kannalta parempaa palvelujen yhteensovittamista.

Lue lisää:

Lausuntokierroksella oleva luonnos valinnanvapauslaiksi , pdf

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *