Terveet ihmiset pärjäävät itsekseen ja sairaat ihmiset saavat hoitoa. Yksinkertainen jako. Mutta kuinka moni meistä on täysin terve fyysisesti ja psyykkisesti? Ja kuinka moni meistä oikeasti sairas? Aika harva loppujen lopuksi. Suurin osa meistä sijoittuu keskikenttään.
Kenen puoleen me keskikenttäläiset voimme kääntyä, kun elämä uhkaa mennä pois raiteelta? Todennäköisesti käy niin, että joko emme hae apua riittävän varhain mistään tai emme saa sairaspalveluista riittävän nopeasti tarvitsemaamme tukea, vaan joudumme arviointikoneiston armoille, missä mietitään, kenelle tällainen ongelma tai oire kuuluu? Arviointi ja pompottelu rasittavat jo ylikuormitettua hoitojärjestelmää ja pahimmillaan estää asiakkaan oikea-aikaisen tuen, tuottaa huonoja palvelukokemuksia ja lisää mahdollisuutta liukua sairasluokkaan.
Varhainen mentaalinen tuki auttaa arjen pulmissa
Elämä on aina ollut epävarmaa ja rankkaa, mutta ehkä yksinkertaisempaa vaatiessaan lähinnä kovaa, konkreettista työtä. Nyt meiltä odotetaan enemmän luovuutta, uusia ideoita ja kykyä paneutua nopeasti alati muuttuviin työolosuhteisiin. Sen lisäksi meidän tulee huolehtia terveydestämme niin, että voimat riittävät, eikä meillä tunnu olevan muuta keinoa kuin keksiä selviytymistavat itse – tai anoa sairauslomaa.
Tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat pitää huolta mentaalisesta kunnostamme. Yhteiskunta näyttää olevan täynnä stressaantuneita, uupuneita, huolestuneita ja hämmentyneitä ihmisiä. He eivät siis ole sairaita, vaan pikemminkin arkiohjauksen tarpeessa. Oikein ohjattuna he pystyvät suunnistamaan työ- ja yksityiselämässä, saamaan perspektiiviä asioihin, asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan arkipäivän pulmia, harjoittelemaan uusia asennoitumistapoja ja saamaan elämänsä jonkinlaiseen tasapainoon.
Tähän tarpeeseen voitaisiin käyttää koulutettuja mentaalivalmentajia, jotka nopeasti saisivat ei-terveitä parempaan kuntoon ja estäisivät heitä liukumasta kohti sairastumista. He ovat erikoistuneet mentaalisen vahvuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa, että työnantajat voisivat välttyä monelta turhalta sairauslomalta, jotka johtuvat muun muassa stressistä, resilienssin puutteesta tai huonosti nukutuista öistä.
Mentaalisella työllä voimme saada ihmisten omat voimavarat käyttöön. He saavat myös keinoja ratkoa jatkossa elämän eteen tuomia hankaluuksia itsenäisesti.
Mentaalivalmentaja tekee työtä matalalla kynnyksellä
Ennaltaehkäisevän työn käsitteeseen sisältyy yllä mainittu vanha idea, että olemme joko terveitä tai sairaita, ja että voimme ennaltaehkäistä sairauksien ilmenemistä. Tässä uudessa ammatissa on pikemminkin kysymys matalakynnyspalveluista eli palveluista lievästi oireileville.
Tällaisia palveluita tarvitaan erityisesti lapsille ja nuorille, joiden elämä ja koulunkäynti alkavat reistailla. Nämä voisivat toimia ihmisten luonnollisissa toimintaympäristöissä kouluilla, perhekeskuksissa ja työpaikoilla. Keskikenttäläisten palvelu voisi toimia muiden palveluiden rinnalla, mutta lasten, nuorten ja työntekijöiden omista tarpeista käsin ilman lähetekäytäntöjä.
Uusien työmuotojen tulemisesta on jo olemassa esimerkkejä työpaikkojen toimintakulttuureissa, kun organisaatiot ovat alkaneet kouluttaa työpaikkacoacheja vastaamaan (työ)elämän tuottamiin vaikeuksiin.
Oikea-aikainen mentaalivalmennuksen keskikenttä- tai matalakynnyspalvelu työterveyden rinnalla voisi estää työntekijöiden uupumista ja saisi myös monen ikääntyneen työntekijän viihtymään töissä pidempään.
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen mukaan tulevaisuudessa on monta uutta ammattia, joiden merkitys tulee olemaan todella suuri ja joista voimme tänä päivänä vain spekuloida. Olisikohan mentaalivalmentajan ammatti yksi tällainen?
Mentaalivalmennus kansalaistaitona
Akaan lukiossa nuoret voivat suorittaa NLP-practioner koulutuksen. NLP on toimintamalli, joka antaa mentaalisia keinoja käsitellä vuorovaikutustilanteita sekä omia ajattelumalleja ja tunnekokemuksia rakentavalla tavalla.
Uusimmassa Mieli-lehdessä lukiolainen Anna kertoo, että kurssin aikana hän on oppinut asioita toisista ihmisistä, vuorovaikutuksesta ja itsestään. Hän oli myös oppinut, miten ihmisten ilmeitä ja eleitä voi tulkita, miten voi auttaa toista ihmistä kehittymään. Hän ymmärtää omaa luonnettaan paremmin sekä saanut tietoa jaksamisesta ja sen ylläpidosta. Nämä ovat tulevaisuuden mentaalisia kansalaistaitoja, niin kuin ensiapukurssit nykyään.
Miten luoda rakenteita tai malleja organisaatioihin, joilla voisimme lisätä lasten, nuorten ja heidän arkikasvattajien keskikentän taitoja terveyden ylläpitämiseksi ja estää elämään kuuluvien vaikeuksien luisumista sairauden kentälle?
Työelämän murros ja elämisen arjen hankaluudet tuottavat tarvetta keskikenttäläisten palveluiden ja mentaalisten taitojen kehittämiselle.
Työelämä-blogisarjassa aikaisemmin julkaistut kirjoitukset:
Mental Management – väylä toimintatapojen välttämättömään muutokseen