Vaadimme elämältä yhä enemmän – ja elämä vaatii yhä enemmän meiltä.

Uudet mukavuudet eivät varsinaisesti lisää onnellisuuttamme kovin pitkäksi aikaa, mutta ilman niitä olisimme jatkossa vähemmän onnellisia. Emme siis tyydy vähempään ja joudumme kohtaamaan elämää uusilla selviytymiskeinoilla. Koska on mahdotonta kieltäytyä tulevaisuudesta, pyrimme parhaamme mukaan olemaan niin luovia ja sopeutuvia kuin olosuhteet vaativat.

Mental Training on sopeutumista helpottava työväline.

Ihmiskunta on aina joutunut kohtaamaan uusia tilanteita

Ihmisryhmät ovat kautta aikojen kehittäneet uusia selviytymisstrategioita. Joskus on voitu ottaa mallia muista heimoista, joskus taas on täytynyt kehittää itse toimivat selviytymistavat. Me voimme siis mallintaa ja oppia toisilta ihmisiltä selviytymisen taitoja sekä luoda itsellemme sopivia uusia ajatusmalleja tulokselliseen työntekoon ja elämästä selviytymiseen alati muuttuvassa maailmassa.

Mental Training auttaa meitä harjaannuttamaan ajatus- ja toimintamallejamme.

Hyvään elämään tarvitaan resilienssiä ja stressinkestävyyttä

Digiloikat ynnä muut turbulenssit kuluttavat voimiamme. Jotta jaksaisimme pysyä mukana työelämän käänteissä, meidän tulee huolehtia terveydestämme – tämä on avannut isot markkinat PT:lle eli personal trainereille. Nämä keskittyvät yleisesti ottaen fyysiseen kuntoon, kun taas MT:lle eli mental trainereille keskiössä on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tasapaino. PT ja MT tukevat hyvin toisiaan.

Nykypäivän vaatimukset kekseliäisyydestä ja joustavuudesta aiheuttavat meille ihmisille hämmennystä, huolestuneisuutta ja negatiivista stressiä. Emme ole vielä sairaita, vaikka emme ole täysin terveitäkään. Emme tarvitse varsinaista hoitoa, vaan pikemminkin voimaantumista ja uutta perspektiiviä asioihin, mikä auttaa meitä näkemään uusia strategioita vaatimusten ja resurssien tasapainottamiseen.

Työterveyslääkäri ja tutkija Clas Malmström kuvailee hyvin, kuinka helposti liu’umme terveeltä tasolta alaspäin ei-terveelle tasolle – ja kuinka voimia vaativaa on nousta takaisin ylös. Se on kuin pyöräilemistä mäkisessä maisemassa.

Resilienssi eli henkinen palautumiskyky pitää meidät tervetasolla ja auttaa meitä pääsemään sinne takaisin, kun olemme luisumassa alaspäin. Alamäki voi alkaa eri syistä. Saatamme ylikuormittua ja ajatella, että palaudumme vain lepäämällä, mutta pelkällä levolla emme vahvista henkisiä lihaksiamme. Joskus on myös niin, että kevennämme liikaa, eikä meillä ei ole tarvittaessa riittävää mentaalista kuntoa haasteiden kohtaamiseen.

Mental Training antaa ohjausta resilienssin ja stressinsietokyvyn lisäämiseen. MT:n avulla oppii tunnistamaan omat tarpeensa ja ymmärtämään itsensä ja eri roolinsa paremmin. MT:llä on myös työvälineitä unettomuuteen, motivointiongelmiin, riippuvuuksiin, jännittämiseen ja painonhallintaan.

Opettele stressinhallintaa

Stressinhallintakeinoilla tarkoitetaan usein erilaisia rentoutusmenetelmiä, mutta stressin hallitseminen ja ennaltaehkäiseminen merkitsee muutakin. Stressinhallinta on pitkälti samaa kuin elämänhallinta tai elämäntaito, ja sen opetteleminen on henkilökohtainen haaste koko ihmiselämän ajan.

Omia tunteita on syytä tarkkailla, koska ne kertovat, onko jokin perustarve tyydytetty tai uhattuna. ’Hyvä’ tunne ilmoittaa meille, että tämän hetken tärkeimmät tarpeet ovat tyydytettyjä. ’Paha’ tunne taas on tärkeä, koska se ilmoittaa meille, että jotain on korjattava.

Stressin tunne sinänsä on positiivinen asia, koska se kertoo muutoksen tarpeesta. Jos stressaava tilanne saa vain jatkua, tunne saattaa muuttua passiivisesti mukautuvaksi. Silloin on kyse vahingollisesta tunteesta, koska se ei anna meille enää signaaleja muutoksen tarpeesta.

Onko stressi vaarallista?

Tunnettu terveyspsykologi Kelly McGonigal oli puhunut vuosia siitä, kuinka stressi aiheuttaa kaikenlaisia sairauksia, tavallisesta flunssasta aina sydän- ja verisuonitauteihin asti. Sitten hän tutustui kahdeksan vuotta kestäneeseen stressitutkimukseen, johon osallistui 30 000 henkeä ja joutui muuttamaan käsitystään stressin merkityksestä. Tutkimuksessa ilmeni, että stressi onkin haitallista pääasiassa vain niille, jotka uskoivat, että stressi on pahasta.

Niillä, joilla oli paljon stressiä, mutta jotka eivät pitäneet sitä vaarallisena, oli itse asiassa kaikkein pienin kuolemanriski, myös niihin verrattuna, joilla oli vähiten stressiä. Tutkijat päätyivät johtopäätökseen, että tuhansia ihmisiä kuolee vuosittain turhaan, pelkästään siksi, että he pitävät stressiä vaarallisena. 

Meillä on siis tutkittua tietoa siitä, että pysymme parhaiten terveinä suhtautumalla stressiin oikealla tavalla. Muuttamalla tapaamme ajatella ja puhua stressistä (mindset), muutamme kehon vastetta. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena on kehittää ja nostaa ihmisten stressin sietokykyä. Näiden taitojen harjoitteleminen kannattaa aloittaa jo varhain lapsuus- ja nuoruusiässä.

Säännöllisellä rentoutuksella tasapainotilaan

Mental Training on stressinhallinnan työkalupakki, joka sisältää sekä monenlaisia rentoutusmenetelmiä että strategioita elämänhallintaan. Molempia tarvitaan.

Säännöllisellä rentoutuksella voimme saavuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvän tasapainotilan. Rentouttamalla lihaksia saamme aikaan autonomisen hermoston sympaattisen ja parasympaattisen osan keskinäisen tasapainon, niin että kumpikaan ei dominoi, vaan molemmat toimivat optimaalisella aktiivisuudella. Kumpikaan puoli ei tällöin käy yli- tai alikierroksilla.

Eri rentoutusmenetelmät antavat samansuuntaisia tuloksia. Merkitystä on sillä, miten usein rentoutusta toistaa ja miten syvään rentoutumisen tilaan menee.

Rentoutuminen silloin tällöin tekee kaikille hyvää, mutta jos tarkoituksena on käyttää sitä ennalta ehkäisevänä keinona tai parannuskeinona johonkin tiettyyn vaivaan, sitä tulee toistaa säännöllisesti, mieluiten päivittäin. Lähtökohtana on se, että kun jännittynyt mieli johtaa kehon jännittymiseen ja päinvastoin, on helpompi rentouttaa keho ja näin saavuttaa levollinen mieli.

Mental Training on siis sekä rentoutusta että mielen hallintaa. Tästä käytetään monta käsitettä kuten mindset ja mind management ja mental models. Kaikissa näissä on kyse kyvykkyydestämme pärjätä elämässä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä kohentaa mentaalista kuntoa!

Lue lisää

Rita Ahvenniemi: Mental training – tulevaisuuden työväline 2021

Työelämä-blogisarjassa aikaisemmin julkaistut kirjoitukset:

Mental management –väylä toimintatapojen välttämättömään muutokseen

Mistä tarve työelämän muutoksiin tulee?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *