Lähikauppamme kassalla on koulun jälkeen energiajuomajono. Jonossa on eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, enimmäkseen poikia. Ilmiö on tuttu kaikkialla Suomessa, sillä energiajuomista on tullut nopeasti suosittuja nuorten keskuudessa. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan noin 11 % peruskoulun 8.–9. luokan pojista ja 5 % tytöistä juo energiajuomia 3–5 päivänä viikossa ja 7 % pojista ja 3 % tytöistä lähes päivittäin.
Suositus: K-15
YLE uutisoi 12.1.2018, että nuoria on joutunut energiajuomien liiallisen käytön aiheuttamien oireiden vuoksi jopa sairaalaan. Seiskaluokkalainen poika kertoi juovansa keskimäärin kaksi tölkillistä energiajuomaa päivässä, jotta jaksaa paremmin koulussa ja vapaa-ajalla. Artikkelissa haastatellun lastenlääkärin mukaan lasten ei tulisi juoda energiajuomia lainkaan.
Energiajuomien runsas tai päivittäinen käyttö ei ole harmitonta. Lapsille energiajuomia ei suositella niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi. Pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa lapselle tai kofeiiniherkälle aikuiselle vähintään kiihtyneisyyttä, sydämentykytystä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Tauriini ja glukurolaktoni, joita energiajuomissa on pieniä määriä, tehostavat kofeiinin vaikutuksia. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) mukaan energiajuomien pakkausmerkinnöissä tulee olla varoitusmerkintä siitä, ettei tuote sovi lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus on, että vähittäiskaupat rajoittaisivat energiajuomien myynnin yli 15-vuotiaille.
Energiajuomissa ei ole mitään nuoren elimistölle tarpeellisia ravintoaineita
Yhdessä 0,33 litran tölkissä energiajuomaa on kofeiinia suunnilleen yhtä paljon kuin kahdessa desilitrassa suodatinkahvia ja sokeria noin 14 sokerinpalan verran. Energiajuomista on myös kevytversioita, joiden sisältämä vähäisempi sokerin määrä ei kuitenkaan tee niistä terveellisempiä.
Energiajuomat ovat täysin keinotekoisia, rakennettuja elintarvikkeita, joissa ei ole elimistölle välttämättömiä ravintoaineita.
Päivittäin energiajuomia käyttävät saavat paljon niin sanottua tyhjää energiaa juomalla ylimääräistä sokeria. Jos energiajuomilla korvataan säännöllisesti useita aterioita, se voi johtaa ravintoaineiden puutokseen.
Energiaa ja jaksamista ravinnosta, liikunnasta ja unesta
Tölkistä saatavaa ”energiaa” parempi vaihtoehto on panostaa terveellisiin elintapoihin. Jaksamiseen koulussa ja vapaa-ajalla vaikuttavat säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruoka, riittävä liikunta, uni ja lepo.
Koululla on merkittävä rooli lasten terveellisten elintapojen tukijana ja edistäjänä. Kouluruokailu on koulupäivän kohokohta, joka parhaimmillaan tukee jaksamista, oppimista ja kouluviihtyvyyttä. Hieman vajaa kolmasosa (30 %) peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista ei kuitenkaan syö päivittäin koululounasta. Kouluruokailun houkuttelevuutta on siis lisättävä. Monet kunnat, kuten Joensuu, ovatkin ottaneet kouluruokailun erityiseksi kehittämiskohteeksi.
Säännöllisestä ateriarytmistä, aamiaisen, koululounaan ja perheen yhteisen ilta-aterian syömisen tärkeydestä ja muista jaksamisen peruspilareista on hyvä muistuttaa lapsia ja heidän vanhempiaan kouluterveydenhuollossa ja vanhempainilloissa. Tutkimuksissa on huomattu, että rehtorit ovat avainhenkilöitä niin koulun aikuisten kuin oppilaiden ruokailuviihtyvyyden tukemisessa.
Terveellisten elintapojen opetus voidaan integroida useaan oppiaineeseen. Terveellistä ravitsemusta ja elintarvikkeiden koostumusta voidaan opiskella kotitalouden tai terveystiedon lisäksi myös matematiikan tunnilla: esimerkiksi paljonko ylimääräistä sokeria saa viikossa, kuukaudessa tai vuodessa energiajuomista? Suosituimpia iltapäiväkerhoja ovat sellaiset, joissa pääsee itse valmistamaan ja kokeilemaan ruokien ja välipalojen valmistusta. Myös näissä kerhoissa painopisteen tulee olla terveellisissä valinnoissa.
Haaste kaupoille: Ei myydä energiajuomia lapsille
Vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on vanhempien lisäksi yhteiskunnan kaikilla aikuisilla, erityisesti päättäjillä sekä elinkeinoelämän ja kaupan alalla toimivilla.
Liettua oli ensimmäinen maa, joka vuonna 2014 kielsi lailla energiajuomien myynnin alle 18-vuotiaille. Suomessa ja monissa muissa maissa energiajuomien myyntiä on pyritty rajoittamaan suosituksilla. Lisäksi Vanhempainliitto on haastanut kauppiaita noudattamaan THL:n suositusta, kantamaan yhteiskuntavastuuta ja asettamaan rajoituksia energiajuomien myyntiin.
Useat kaupat ovatkin alkaneet noudattaa suositusta ja rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille, mutta valitettavasti eivät kaikki. Vuonna 2017 lanseerattu ravitsemussitoumus on tarkoitettu mm. kaupoille, kaupparyhmittymille ja elintarvikkeiden tuottajille terveyttä edistävän toiminnan tukemiseksi. Ravitsemussitoumuksen voi solmia esimerkiksi koskien energiajuomien myynnin rajoittamista.
Löytyykö meiltä aikuisilta yhteistä tahtoa edistää lasten terveyttä vai tarvitaanko täälläkin laki rajoittamaan energiajuomien myyntiä?