Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan vuonna 2021 häädön keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat noin 10 600 euroa, mutta voivat nousta jopa yli 20 000 euroon. Vuoden 2023 häätömäärillä tämä merkitsee noin 50 miljoonan euron vuosikustannuksia. Arviossa ovat mukana häätöprosessin, vuokravelan ja asunnon tyhjäkäytöstä aiheutuneet kustannukset. Sen päälle tulevat vielä mahdolliset sosiaalihuollon tai asumisneuvonnan kustannukset.
Ulosottolaitoksen mukaan vuonna 2023 Suomessa toimitettiin yhteensä 4 900 häätöä, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asukaslukuun suhteutettuna häätöjä oli eniten Vantaalla, Jyväskylässä ja Lahdessa. OECD:n tilastot osoittavat, että korona-ajan notkahdus muuttui nopeasti kasvuksi, joka alkoi jo ennen pandemiaa.
Kuvio 1. Ulosottolaitoksen tilastoimat vireille tulleet, toimitetut ja hakijan peruuttamat häädöt vuosina 2014–2023.
ARA:n mukaan vuokravelka on suurin syy häätöihin. Vuokravelka voi koostua kokonaan maksamatta jääneestä vuokrasta tai maksamatta jääneestä vuokralaisen omavastuuosuudesta. Usein myös häiriökäyttäytymisestä johtuvan häädön taustalla on vuokravelkasaatavia.
Häätöjen syyt ovat moninaisia
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan syyskuussa 2024 ensimmäisen maksuhäiriön saaneiden määrässä oli eniten kasvua 20-vuotiaiden ikäluokassa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten joukossa ensimmäisten maksuhäiriöiden määrä kasvoi syyskuusta 2023 syyskuuhun 2024 hieman yli 41 prosenttia.
Syksyllä 2024 myös isännöintitoimiala on ollut huolestunut ilmiöstä, jossa nuori muuttaa omaan asuntoon, mutta vuokranmaksu ei ala ollenkaan. Vailla vakinaista asuntoa ry:n kyselytutkimuksessa on tuotu esiin mielenterveyden vaikeudet, neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, sekä niihin liittyvät asumisen haasteet ja häädöt.
Häätöjen vähentäminen vaatii moninaisia ratkaisuja
Häätöjen taustalla on yleensä useita eri syitä, joten myös ratkaisujen oltava moninaisia. Tässä neljä toimenpidettä, joiden avulla häätöjen määrää voidaan vähentää.
Kattava asumisneuvonta. Asumisneuvonta vähentää merkittävästi erityisesti vuokrarästeistä johtuvia vireille pantuja sekä toteutuneita häätöjä. Asukkaita autetaan löytämään ratkaisuja ennen häätöprosessin käynnistymistä, mikä vähentää vuokrarästejä ja häätöjä. THL on todennut, että asumisneuvojien tiivis yhteistyö muiden toimijoiden, kuten sosiaalipalveluiden ja velkaneuvonnan kanssa auttaa ehkäisemään häätöjä ja asumisen ongelmia.
Talousvaikeuksien varhainen tunnistaminen. Asumisen haasteiden ja esimerkiksi vuokranmaksun ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää paitsi sosiaali- ja terveyspalveluissa myös esimerkiksi Kelassa ja työllisyyttä edistävissä palveluissa. Maksuvaikeuksien ilmetessä henkilöä on opastettava hakeutumaan hyvinvointialueen talousneuvontaan. Asumiseen kytketyn talousneuvonnan on havaittu vähentävän vuokravelkoja.
Jalkautuva asumisen tuki. Oulussa häätöjen määrää on onnistuttu laskemaan yksilöllisen tuen avulla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestetään kotiin saatavaa ja asiakkaiden arkeen jalkautuvaa asumisen ohjausta noin 700 oululaiselle vuosittain. Asiakkaat ovat mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla on lähtökohtaisesti jotain haasteita asumisessaan. Iso osa heistä on jossain vaiheessa kokenut asunnottomuutta tai ollut asunnottomuusuhan alla.
Huono-osaisuutta vähentävä sosiaalipolitiikka. Suomessa on yli 700 000 pienituloista henkilöä ja yli 200 000 henkilöä elää perusturvan varassa. Onkin syytä seurata, jatkaako häätöjen määrä kasvuaan heikon työllisyystilanteen ja sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten myötä. Vaikuttavilla toimilla voitaisiin välttää asuntojen menetyksiä mutta myös saada mittavia taloudellisia säästöjä. Tästä syystä erilaisten toimien saatavuuden ja vaikuttavuuden seuranta on tärkeää niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Lue lisää
ARA (2023) Selvitys häätöjen kustannuksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1/2023. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Isännöintiliitto (2024) Isännöinnissä on löydetty hyviä keinoja ennaltaehkäistä häätöjä. Medialle, julkaistu 17.10.2024.
Karppinen, Katja (2024) Henkilökohtainen tiedonanto 18.10.2024. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, POHDE.
Liukko, Eeva & Karjalainen, Pekka (2023) Asunnottomuustyön ytimessä: Asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeiden loppuraportti. Työpaperi 46/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Niilo-Rämä, Anu (2024) Ulosottolaitos, häätötilastoja 2023. Keski-Suomen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnan kokous 7.5.2024. Power Point esitys.
OECD (2024) Indicator HC3.3. Evictions. OECD Affordable Housing Database.
Petrovskaja, Vlada (2023) Mistä häädöt johtuvat ja voiko niiden toteutumista estää? Blogi 31.5.2024. VVA ry.
Seppä, M., Mahous, N., & Luotonen, N. (2024). Häädöt Jyväskylässä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Power Point –esitys.
Suomen Asiakastieto Oy (2024) Maksuhäiriöisiä kuluttajia jo 15 000 enemmän kuin 2023 lopussa – usein taustalla maksamattomat kulutusluotot. Tiedote 08.10.2024. Saatavilla:
Ulosottolaitos (2024) Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2023. Valtakunnanvoudin kanslia.