Haavoittuvassa asemassa olevat huomioitava, kun koronan rajoitustoimia aletaan purkaa

Koronaepidemia tarkoittaa poikkeuksellisia oloja myös oikeudellisesti.

Suomessa alettiin soveltaa 17.3.2020 ensimmäisen kerran sotien jälkeen hätätilaoikeutta. Hallitus totesi tuolloin tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronaviruksen takia valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, ja antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset.

Valmiuslaki antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kriisitilan vaatimia toimia, jotka rajoittavat voimakkaasti yksilön perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista vapautta, liikkumisvapautta, kokoontumisvapautta, elinkeinovapautta ja oikeutta työhön.

Ehkä järein valmiuslakiin perustuva toimenpide oli 28.3.–15.4. voimassa ollut rajoitus liikkua Uudenmaan ja muun Suomen välillä.

Valmiuslakiin perustuen rajoitettiin myös opetuksen järjestämisvelvollisuutta muun muassa siten, että opetus voidaan eräin poikkeuksin toteuttaa etäopetuksena ja opetuksen määrästä ja tuntijaosta voidaan poiketa. Lisäksi otettiin käyttöön työvelvollisuus terveydenhuollossa. Myös ravintoloiden laajamittainen sulkeminen perustuu poikkeusoloissa voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Tartuntatautilaki mahdollistaa ison osan rajoituksista

On huomattava, että suuri osa arkeemme nyt vaikuttavista rajoituksista on toteutettu tartuntatautilain eikä valmiuslainsäädännön nojalla.

Kyse on järjestelyistä, joihin on mahdollista turvautua yleisvaarallisen tartuntataudin torjumiseksi normaalioloissa ilman poikkeustilan julistamista ja valmiuslakiin perustuvia toimivaltuuksia.

Tartuntalain mukaisiin toimiin kuuluvat oppilaitosten tilojen sulkeminen, julkisten kokoontumisten rajoittaminen, vierailujen rajoittaminen vanhusten hoivakodeissa ja sairaaloissa sekä päätökset karanteeniin asettamisesta.

Osassa rajoituksissa on kyse painavista suosituksista. Näitä ovat muiden muassa kehotus välttää turhaa asiointia ja julkisia kulkuvälineitä.

Haavoittuvat ryhmät heikoimmilla

Rajoitukset eivät kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Lisäksi rajoitukset vaarantavat myös sellaisia perusoikeuksia, joita niillä ei nimenomaisesti rajoiteta.

Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin kohdistuu rajoitusten vuoksi erityisiä uhkia ja poikkeustila itsessään tuottaa haavoittuvuutta.

Vaarassa ovat esimerkiksi lasten ja nuorten oikeus perusopetukseen, lasten, vammaisten, vanhusten ja asunnottomien oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä lomautettujen ja työttömäksi jääneiden oikeus välttämättömään toimeentuloon.

Esimerkiksi asunnottomien päiväkeskuksia ja yösuojia on suljettu, mikä pahentaa monen ongelmia entisestään etenkin tilanteen pitkittyessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja on siirretty kiireettömistä palveluista pandemian ehkäisyyn ja hoitoon, minkä vuoksi asiakkaiden vastaanottoaikoja on peruttu. Palveluja on siirretty myös verkkoon, vaikka monet heikommassa asemassa olevat eivät pysty käyttämään sähköisiä palveluita.

Hallituksen pyrkimykset ehkäistä rajoitustoimien haitallisia vaikutuksia ovat tähän mennessä kohdistuneet lähinnä niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti.

Viimeistään nyt, kun rajoituksia aletaan asteittain purkaa, on kiire kiinnittää enemmän huomiota myös muihin kärsijöihin. On varmistettava, että perustuslain turvaamat sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ja etenkin perustuslain 19 §:n 1 momentissa tunnustettu oikeus välttämättömään huolenpitoon toteutuvat kaikkien kohdalla.

Poikkeusolot testaavat oikeusvaltion kykyä suojella perusoikeuksia

Epidemian hillitsemiseksi toteutetut perusoikeuksien rajoitukset ovat oikeudellisesti sallittuja, koska ne on tehty laissa säädetyin toimivaltuuksin ja niillä on painava peruste: terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen.

Tämä tavoite kiinnittyy perustuslain 7 §:ssä turvattuun oikeuteen elämään ja julkisen vallan velvollisuuteen turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä perustuslain 19 §:n edellyttämällä tavalla.

Henkilökohtaisen vapauden, liikkumisvapauden ja muiden perusoikeuksien rajoittaminen on hyväksyttävää hengen ja terveyden suojelemiseksi. Kyse on perusoikeuksien välisestä punninnasta ja eräiden oikeuksien sallituista rajoituksista toisten suojaamiseksi, ei oikeuksien loukkaamisesta.

Vastaavasti toimet, jotka rajoittaisivat rajoitettavia oikeuksia enemmän kuin mikä on välttämätöntä tai jotka kohdistuisivat sellaisiin oikeuksiin, joiden rajoittaminen ei ole välttämätöntä, eivät olisi hyväksyttäviä. Tästä seuraa, että rajoitustoimet on purettava heti kun niitä ei enää voida pitää välttämättöminä. Näin on meneteltykin, kun Uudenmaan liikkumisrajoitukset purettiin ja kun siirrytään takaisin lähiopetukseen.

Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa poikkeustilan julistaminen ei luo yleistä valtuutusta rajoittaa ihmisten oikeuksia. Juuri poikkeusoloissa oikeusvaltion kyky suojella ihmisten perusoikeuksia testataan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.