Hallitus sopi viimeisimmässä sote-linjauksessaan huhtikuun alussa, että nykyisin kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan yhtiöittämään. Uudet itsenäiset yhtiöt tulevat kilpailemaan samoilla markkinoilla nykyisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluja myyvien firmojen kanssa.

Avoinna on kysymys, millaisia yhtiöitä maakunnat tulevaisuudessa omistavat: tavallisia osakeyhtiöitä, osuuskuntiako vaiko ehkä uusia yhteiskunnallisia yrityksiä tai edellisten risteytyksiä?

Kysymys yhtiömuodosta ei ole akateeminen. Yhtiömuoto tulee vaikuttamaan ratkaisevasti siihen, millä tavoin sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat tulevat Suomessa toimimaan. Saadaanko palveluiden ’markkinoistamisesta’ ne kustannus- ja tehokkuushyödyt, joita sillä haetaan.

Jos maakuntien omistamat sote-yhtiöt ovat osakeyhtiöitä, tulee niiden tavoitella osakeyhtiölain mukaan ennen kaikkea mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta omistajilleen. Jos maakunnat tavoittelevat voittoa, saavatko suomalaiset silloin tarpeensa mukaisia palveluita, tasoittuvatko terveyserot sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti ja lisääntyykö alueellinen tasa-arvo?

Tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi saatamme hyvinkin tarvita täysin uutta yhtiömuotoa, jonka palveluksessa myös julkisen vallan virkamiehet voivat virkavastuulla työskennellä.

Tällaista yhtiömuotoa ei ole kuitenkaan vielä keksitty, oletettavasti ei missään päin maailmaan. Siksi hallituksen sote-linjausta voi pitää hyppynä tuntemattomaan. Äärimmäisen kireä aikataulu ei paranna onnistumisen edellytyksiä.

Ympäristön tarkkailu on hyvä tapa kartoittaa kestäviä ja toimivia ratkaisuja. Mielestäni on perusteltua ajatella, että markkinoiden evoluutio on muokannut nykyiset yhtiömuodot pitkän ajan kuluessa sellaisiksi kuin ne ovat hyvästä syystä: jotta yrittäjäksi kannattaisi ryhtyä, jotta yritystoimintaan kannattaisi sijoittaa, ja jotta markkinat ja kilpailu toimisivat. Muut yhtiömuodot ovat epätoimivina näivettyneet.

Markkinat eivät välttämättä kaipaa uutta yhtiömuotoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhtäaikaisesti on mahdollista, että yksikään nykyisistä yhtiömuodoista ei edistä sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita: palveluiden integraatiota, saatavuutta, terveyden edistämistä, kustannusten kasvun hillintää tai alueellista tasa-arvoa.

Yhtiömuodosta päättäminen ei tule olemaan helppoa. Sote-uudistus onkin kuin tervatulle sillalle lentää pyrähtänyt varis. Pyrstöstään se on yhä kiinni uudistuksen alkuperäisissä tavoitteissa, ja nokallaan se kurottautuu houkutteleviin markkinoihin. Jommassa kummassa päässä ote kirpoaa ja pyrstösulkien uupuessa lennon pitäminen vakaana on hankalaa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *