Pitkäaikaista sairautta potee iän karttuessa meistä yhä useampi. Monelle hoitosuunnitelma taudin oireiden poissa pitämiseksi tai hillitsemiseksi olisi tarpeen, varsinkin tilanteessa, jossa ihmisellä on useampia pitkäaikaissairauksia tai hoitoon tarvitaan useampia eri ammattilaisia.

Terveysasemien asiakkaista tyytyväisempiä lääkärin hoitoon ovat tutkimuksemme mukaan ne, joille on laadittu hoitosuunnitelma verrattuna niihin, joille ei hoitosuunnitelmaa ollut laadittu. Hoitosuunnitelmalla on siis keskeinen rooli asiakasarvioissa terveysasemilla.

Terveysasemilla hoitosuunnitelma on yleisesti käytössä

Terveysasemien vastaanottojen asiakaspalautekyselyssä jotain pitkäaikaissairautta sairastavilta tiedusteltiin ”Onko sinulle tehty terveyskeskuksessa hoidettavaan sairauteen hoitosuunnitelma?” Kyllä-vastanneiden osuus oli koko maassa 82 prosenttia.

Jonkin verran oli vaihtelua terveysasemien välillä. Vähimmillään hoitosuunnitelma oli 50 prosentilla asiakkaista ja enimmillään kaikilla asiakkailla.

Tällä hetkellä hoitosuunnitelman tekemisen tapa vaihtelee: se voi olla suullinen tai kirjallinen. Toisinaan hoitosuunnitelma on jaettu potilaan ja potilaan hoitoon osallistuvien tahojen käyttöön sähköisesti. Oleellista kuitenkin on, että asiakkaalla ja ammattilaisilla on yhteinen käsitys hoidosta ja sen etenemisestä.

Sähköinen hoitosuunnitelma yleistyy – osa tarvitsee tukea sen käyttöön

Väestötasolla seurannassa on huomattu, että sähköisen hoito- tai palvelusuunnitelman saaneita on nyt enemmän kuin kolme vuotta sitten. Pitkäaikaissairautta potevista 17 prosenttia oli saanut oman sähköisen hoito- tai palvelusuunnitelman. Saattaa olla, että sähköisiä työkaluja osataan hyödyntää terveydenhuollossa yhä paremmin ja asiakkaiden sähköisen asioinnin osaaminen on vahvistunut. Sähköisestä tavasta välittää tietoa on ollut hyötyä koronapandemian aikana ennen rokotusten käynnistymistä, jolloin etäisyyksien säilyttämiseen on pyritty tilanteessa, jos toisessakin.

Internetin käytön osaaminen on ensiaskel sähköisten palvelujen käytön osaamiselle. Suomalaisista alle 55-vuotiaista aikuisista yli 90 prosenttia oli käyttänyt internettiä itsenäisesti sähköiseen asiointiin, 55–74 vuotiaista noin 80 prosenttia, mutta 75 vuotta täyttäneiden kohdalla osuus oli vain alle 40 prosenttia.  

Kaikissa ikäryhmissä on taitavia internetin ja sähköisten palveluiden käyttäjiä. Ensikertaa sähköisiä palveluita käyttäville — iästä riippumatta — on hyvä tarjota riittävästi ohjausta ja mieluusti kirjalliset ohjeet sähköisen palvelun käyttöön.

Hoitosuunnitelma tukee asiakkaiden omahoitoa

Väestökyselyn mukaan kasvokkain tai puhelimessa terveydenhuollossa toteutuneen asioinnin yhteydessä neljää kymmenestä asiakkaasta ohjattiin käyttämään sähköisiä palveluja, esimerkiksi Omakantaa.

Asiakkaan pääsyä omiin sairauskertomustietoihinsa on mahdollistettu Omakannassa. Omakannassa on myös paikka sähköiselle terveys- ja hoitosuunnitelmalle. Kanta-palvelujen kautta tämä suunnitelma on potilaan suostumuksen mukaan tarvittaessa nähtävillä eri alojen ammattilaisille.

Sähköiset palvelut ovat yksi keino tukea kansalaisten aktiivista roolia hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa. Pitkäaikaista sairautta potevalla hoitosuunnitelman saaminen sähköisesti käyttöönsä on käytännön sovellus tästä. Nyt saavutetusta 17 prosentin lukemasta on hyvä jatkaa sähköisen hoito- tai palvelusuunnitelman käyttöönottojen laajentamista.  

Pakinoitsija Aapelia lainataksemme: ”Historialla on se ikävä puoli, että se on pakko kirjoittaa jälkikäteen” (1961). Sopivien sähköisten palveluiden tarjoaminen oikea-aikaisesti ja asiakaslähtöisesti ja se, että asiakkaan ääni saadaan kuuluviin yhä parempia terveyspalveluja rakennettaessa, on tavoittelemisen arvoista historiaa jo nyt.   

Lue lisää

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset

STM & Kuntaliitto. (2014). Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Terveysasemien asiakaspalaute 2020 tietokantakuutioon

Vehko, T., Aalto, A.-M., Sainio, S., Sinervo, T. (2016). Potilaiden tyytyväisyys terveysasemien palveluihin. Suomen Lääkärilehti, 71, 38, 2348– 2356.