Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelman hankkeissa kehitetään monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Tavoitteena ovat sujuvat palvelupolut sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien sekä järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin (hyte-palvelut).
Yhtenä käytännön sovelluksena on lähetetoiminta. Lähetteiden idea on tuttu terveydenhuollosta eli lähetetään henkilö ammattilaisen toimesta toisen palvelun, toiminnan tai vertaistuen piiriin, jotta hän saisi tarpeisiinsa vastaavaa tukea.
Lähetetoiminnan kehittämiselle on tilausta, mutta haasteitakin on. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ohjaisivat asiakkaitaan mielellään, mutta tietoa palveluvalikoimasta on hankala löytää.
Tieto asiakkaan tilanteesta ei välttämättä siirry asiakkaan mukana palvelusta toiseen, jolloin seurantatietoa ei ole saatavissa. Kirjaamiskäytäntöjen ja tietojärjestelmien avulla voitaisiin tuottaa kaivattua tietoa, mutta toisaalta ohjaamisesta ei haluta tehdä liian monimutkaista.
Selvitettävää on myös eri organisaatioiden välisissä vastuissa ja toimintamahdollisuuksissa.
Erilaisista hyte-lähetteistä on jo kokemuksia
Usealla hyvinvointialueella on jo käytössä erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä hyte-lähetteitä sekä näihin liittyviä vakiintuneita toimintamalleja. Tyypillisesti hyte-lähetteiden avulla asiakas ohjataan sote-palveluista kunnan tai järjestön palvelun tai toiminnan piiriin. Hyte-lähetteet eivät välttämättä edellytä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuutta.
Myös muut kuin sote-ammattilaiset voivat ohjata ja neuvoa asukkaita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Liikuntaresepti ja -lähete lienevät Suomessa tunnetuimpia lähetekäytäntöjä, ja niiden rinnalle on kehittynyt myös kulttuuri- ja hyvinvointilähetteet. Kulttuurilähetteen avulla asukas voidaan ohjata kokemaan kulttuuria, esimerkiksi konserttiin tai osallistumaan kulttuurihyvinvointia tuottavaan toimintaan kansalaisopiston kurssilla.
Lähete luontolähtöiseen toimintaankin on kehitteillä. Liikuntaneuvonnan palveluketjusta on laadittu kansallinen määrittely ja suositukset.
Hyvinvointilähetetoiminta on Iso-Britanniasta Suomeen rantautunut toimintamalli, jota laajennetaan alueellisessa RRP-hankkeessa koko Lapin alueelle. Lapin mallissa hyvinvointilähetteen saaja ohjataan joko suoraan yhteisölliseen toimintaan tai hän saa tueksi ja motivoijaksi koulutetun linkkihenkilön. Kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset, jotka hyötyvät rinnallakulkijan tuesta, mutta eivät tarvitse sote-ammattilaisen jatkuvaa ohjausta.
Lähetteen avulla tuetaan ihmisen hyvinvointia, osallisuutta, positiivista mielenterveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvinvointilähetteen vaikuttavuutta on arvioitu ja osoitettu kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa.
Pitkäjänteisyyttä lähetekäytäntöjen kehittämiseen tarvitaan
Kansallisessa kehittämistyössä pohditaan paraikaa, minkälaista tietoa hyvinvointilähetteistä olisi hyvä syntyä, tallentua ja siirtyä eri ammattilaisten kesken. Lainsäädännön tarkentamistarpeitakin arvioidaan.
Esillä on ollut toive yhteisen, yleisen läheteratkaisun kehittämisestä. Tietojärjestelmien avulla asiakkaan tilanteen seuranta voisi jatkossa olla mahdollista moniammatillisesti.
Lähetekäytännöistä kertyvä tieto voi auttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn suuntaamista ja vaikuttavuuden tutkimusta.
Kansallista lähetekäytäntöjen kehittämistä haastaa muun muassa tiedonhallinta, johon kuuluu tietojen käytettävyys eri toimijoiden rekisterirajojen yli. Kansallinen määrittelytyö vie aikaa, jota hankaloittaa hankemuotoisen kehittämisen lyhyt kesto.
Lähetekäytäntöjen kehittämistä pitää tehdä pitkäjänteisesti, eikä kehittämistyön opit saa unohtua hankekausien välissä. Lähetekäytännöt on otettava osaksi hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen pysyvää toimintaa. Tähän tarvitaan myös kansallinen tuki ja tahtotila.