Pääsiäisenä on tapana syödä hyvin, mutta pääsiäisen herkut ovat usein kaloripitoisia. Monet haluavat välttää kilojen karttumisen ja toivovat kevyitä vaihtoehtoja ruokapöytään. Miten välttää pahimmat karikot ja syödä terveellisesti myös pääsiäisenä?
Se on helppoa, ainakin jos omaa kohtuulliset ravitsemuksen perustiedot ja suunnittelee etukäteen. Tämä pätee ruokaan, liikuntaan ja muihin aktiviteetteihin.
Listaan tämän kirjoituksen lopussa joidenkin ruokien plussia ja miinuksia.
Pääsiäisen ruokaperinteet elävät
Pääsiäinen on äärimmäisyyksien juhlapyhä täynnä kristillistä symboliikkaa. Pitkäperjantain kärsimyksestä ja hartaudesta kuljetaan ylösnousemuksen juhlaan pääsiäispäivänä. Tämä heijastuu myös ruokaperinteisiin.
Vanhoina aikoina oltiin pitkänä perjantaina kokonaan syömättä tai syötiin yksinkertaisia ruokia kuten kalaa, juureksia, hapanta leipää tai mämmiä, etenkin katolisilla alueilla.
Paaston päättyessä lauantaiyönä alkoi herkuttelu, etenkin ortodoksisessa perinteessä. Ruokapöydässä oli tässä vaiheessa mm. kananmunia, uunijuustoa ja myöhemmin myös lampaanpaistia. Alkoholia ei juurikaan nautittu.
Nykyajan pääsiäispöydissä sekoittuvat katolinen, ortodoksinen ja protestanttinen ruokaperinne ja uudet ruoat. Kaikkia ruokia syödään koko pääsiäisen ajan. Ruokaa ja herkkuja on paljon tarjolla.
Herkkujen väliin jotain terveellistä…
Pääsiäisenä herkutellaan, mutta osa pää- ja jälkiruuista ovat harmillisen raskaita ja suklaat kaloripitoisia. Aterioiden pääpaino kannattaa siksi hyvä pitää kasvisperäisissä ruoissa ja kalassa.
Hedelmiä, vaikkapa keltaisia sitruksia, kannattaa pitää näkyvillä ja saatavilla esim. hedelmäkoreissa. Rasvaiset ja kaloripitoiset ruoat mahtuvat hyvin ruokavalioon eikä niitä tule syötyä liikaa, kun lautanen on jo pitkälti täytetty terveellisemmillä vaihtoehdoilla.
Liikunta ja ulkoilu kuluttavat paitsi kaloreita pitävät ihmiset myös loitolla jääkaapista. Liikkuessa on myös hyvä tavata sukulaisia ja ystäviä. Pääsiäinenhän on perhejuhla ja pääsiäiskokoille mentiin porukalla karkottamaan noidat ja juhlimaan sitä, että talvesta päästään vihdoin eroon.
Nykyään pääsiäiskokkoja poltetaan vähän, joten kannattaa suunnitella itselleen ja ystävilleen muuta ulkoilua mistä pitää. Sovi etukäteen ja laita kalenteriin, niin toteutuminen on todennäköisempää.
Ravintoaineet pääsääntöisesti ruoasta
Pääsiäisruokien ravintoarvot ja terveellisyys vaihtelevat, mutta kokonaisuus ratkaisee ruokavalion laadun. Perinteisten pääsiäisruokien ravintoarvo on yleensä hyvä, koska juhla-aterioille varattiin parasta, mitä vuodenaikaan oli saatavilla. Suojaravintoaineita niistä saa hyvin, energiaa usein liikaa.
Suomalaisten ravitsemustila on kohtuullisen hyvä. Yksittäisen juhlapyhän herkuttelu ei sitä hetkauta. Joidenkin ravintoaineiden saantiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota pitkällä aikavälillä, ainakin jos kuuluu tiettyihin haavoittuviin ryhmiin.
Esimerkiksi joidenkin hivenalkuaineiden saanti voi olla liian vähäistä. Tämä pätee etenkin hedelmällisessä iässä olevien naisten ja lasten raudan ja jodin saantiin. Niiden saanti pitäisi olla kohdallaan jo ennen raskautta koska ne ovat tärkeitä sikiön ja myös kasvavan lapsen hyvinvoinnille. Siitä kirjoitimme professori Suvi Virtasen kanssa Lääkärilehdessä pari viikkoa sitten. Vegaani-ruokavalion haasteista taas kirjoitimme professori Anna-Liisan Elorinteen ja kumppaneiden kanssa Plos One -lehdessä. Tutkimuksessa osoitimme että vegaaneilla esiintyy joitakin ravintoainepuutoksia, esimerkiksi virtsan jodipitoisuudet olivat matalia.
Pääsiäisruokien plussat ja miinukset
Mämmi – Imelletty perinneruoka, joka valmistetaan ruisjauhoista, maltaista, sokerista ja pomeranssista. Kuitupitoinen herkku. Hyvää myös vähärasvaisen maidon kanssa nautittuna.
Kananmunat – Ravintoarvoltaan arvokas ja monipuolinen ruoka-aine. Hyvä jodin lähde, jolla on mainettaan parempi rasvakoostumus. Nostaa veren kolesterolia luultua vähemmän.
Kala – Tämän terveellisempää ei juuri löydy. Rasvaisesta kalasta saadaan arvokkaita rasvahappoja eli EPA:a ja DHA:ta. Kala on myös hyvä proteiinin ja jodin lähde.
Lampaanpaisti – Suhteellisen harvinainen herkku Suomessa. Hyvä näin, koska rasvakoostumus painottuu tyydyttyneisiin ”koviin” rasvoihin.
Verimakkarat – Sivutuotteena saatava veri hyödynnettiin aiemmin tehokkaasti ja siitä valmistettiin mm. makkaroita, palttua ja ohukaisia. Veri on koostumukseltaan arvokas ruoka-aine ja paras raudan lähde. Rauta imeytyy siitä tehokkaimmin.
Rahka – Erinomainen elintarvike, sisältää paljon proteiinia ja kalsiumia mutta vähän rasvaa. Sen avulla voi laimentaa kermaisia jälkiruokia ja saada niiden rasvapitoisuutta pienemmäksi.
Salaatit ja öljypohjaiset kastikkeet – Värikkäistä salaateista kannattaa tehdä pääsiäisen perusruokaa. Niistä saa C-vitamiinia, flavonoideja, karotenoideja ja muita antioksidantteja. Rypsiöljypohjainen salaattikastike on hyvä välttämättömien rasvahappojen, etenkin alfa-linoleenihapon lähde.
Sitrushedelmät – Erinomaisia C-vitamiinin ja vesiliukoisen kuidun lähteitä. Keltainen ja oranssi väri sopivat hyvin pääsiäiseen. Muistuttavat auringosta. Siitähän pääsiäisessä on myös kysymys. Talvi on väistymässä ja kevät edessä!