Hyvä hyvinvointialueen päättäjä, lähestyn sinua näin suoraan julkisella kirjeellä. Toivottavasti tämä tavoittaa sinut. Hyvinvointialueilla mietitään palvelujen järjestämistä niukoilla budjeteilla ja haluan muistuttaa sinua siitä, että voitte säästää investoimalla opiskeluhuoltopalveluihin.
Lasten ja nuorten tuen tarpeet kasvavat
Tutustuitko jo kouluterveyskyselyn tuoreisiin tuloksiin? Useimmat lapset ja nuoret tuntuvat pärjäävän hyvin. Mutta huomasitko, että ahdistuneisuus ja masentuneisuus olivat edelleen yleistyneet ja moni koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi? Iso osa kärsi kivuista joka viikko tai jopa joka päivä. Viikoittain kiusatuksi tulleiden oppilaiden määrä oli kääntynyt kasvuun.
Kuitenkin aikaisempaa harvempi oppilas oli lukuvuoden aikana käynyt terveydenhoitajalla. Kuraattorilla ja psykologilla käyneiden tyttöjen osuus oli toki hivenen kasvanut vuodesta 2017. Se ei kuitenkaan riitä vastaamaan lisääntyneeseen tuentarpeeseen eikä kompensoimaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käyntien vähenemistä.
Näyttää siltä, yhä suurempi joukko lapsia ja nuoria jää ilman ensilinjan palvelujen apua ja tukea.
Huomasitko, että myös terveystarkastukset olivat toteutuneet aika huonosti ja erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuria? Moni lapsi ja nuori jää ilman tätä mahdollisuutta pohtia terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan, kertoa huolistaan ja saada neuvontaa ja tukea.
Kannan huolta erityisesti pojista, jotka muutenkin käyttivät opiskeluhuoltopalveluja selvästi vähemmän kuin tytöt.
Peruspalvelut on nähtävä investointeina
Ajattelen, että hyvinvointialueiden tulisi nähdä opiskeluhuoltopalvelujen eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen hyvä järjestäminen keinona säästää kalliimmista palveluista kuten erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta. Tiesithän, että mielenterveyden häiriö nuoruudessa lisää terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia vielä aikuisenakin?
Sinä saatat puolestasi miettiä opiskeluhuollon vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja terveystarkastusten hyötyjä. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta niiden perusteella on vaikea priorisoida palveluja. Peruspalveluista ei juurikaan vielä ole vaikuttavuus- tai kustannusvaikuttavuustietoja. Sairauksien hoidosta ja joistakin työmenetelmistä tällaista tietoa jo löytyy.
Tuoreessa tutkimuksessa terveystarkastuksista (Nikander 2023) lääkärintarkastus johti johonkin toimeen neljällä oppilaalla viidestä. Tavallisimpia toimia olivat hyvinvoinnin kannalta merkittävä keskustelu tai ohjaus ja seurantakäynti kouluterveydenhuoltoon. Mukaan mahtui kuitenkin myös laboratoriolähetteitä, lääkereseptejä, lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja yhteydenottoja lastensuojeluun.
Lääkärintarkastuksen arvioi hyödylliseksi 83 prosenttia vanhemmista, 60 prosenttia oppilaista ja 41 prosenttia lääkäreistä. Vastaavaa yksittäisen käynnin hyödyllisyysarviointia en tiedä tehdyn muissa ehkäisevissä palveluissa, joten tuloksen tulkinta on vaikeaa. Neuvolasta toisen asteen loppuun ulottuvaa terveydenedistämistyötä ei voi arvioida tarkastelemalla vain yhtä käyntiä.
Toimivia työmenetelmiä on jo käytössä
Tiesitkö, että opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset ovat laajasti kouluttautuneet IPC-menetelmän käyttöön? Sen avulla he voivat auttaa masennusoireisia nuoria ja monelle se riittää avuksi. Vastaavia perustasolla toteutettavia menetelmiä on tulossa myös ahdistusoireisten lasten ja nuorten tueksi. Osa menetelmien käyttöön kouluttautuneista ammattilaisista ei kuitenkaan voi ajanpuutteen vuoksi hyödyntää uutta osaamistaan. Toivottavasti näin ei ole sinun hyvinvointialueellasi.
Pidetään huolta lapsistamme
Lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. Tunnet varmaan hyvin oman alueesi väestöennusteet. Itse ajattelen, että näistä entistä harvemmista lapsista ja nuorista täytyisi pitää entistä parempaa huolta.
Opiskeluhuoltopalvelut eivät voi yksin hoitaa kaikkia ongelmia. Mutta tiedän, että ne voivat tukea oppilaita ja opiskelijoita sekä heidän vanhempiaan edistämällä hyvinvointia, havaitsemalla tuen tarpeita sekä estämällä ongelmien syvenemistä yhdessä koulun ja muiden sote-toimijoiden kanssa.
Kiitos, kun jaksoit lukea tämän kirjeeni loppuun asti. Toivon sinulle hyvää syksyä ja viisautta tuleviin päätöksiin.
Lisää aiheesta:
Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää. THL tiedote 21.9.2023.
Mielenterveyden häiriö nuoruudessa lisää terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia aikuisena. THL uutinen 9.8.2023
Kirsi Nikander, Routine general health checks by school physicians in primary schools: needs and benefits. Doctoral dissertation. University of Helsinki 2023
Juhani Eskola, Terveyden edistäminen saa myös maksaa. THL blogi 21.6.2016