Voisitko kuvitella tilannetta, jossa pieni mutta rohkea maa asettaisi itselleen suuren tavoitteen: luoda yhteiskunta, jossa jokaisen päätöksen ytimessä on ihmisten ja luonnon hyvinvointi? Eikä vain tällä hetkellä elävien ihmisten hyvinvointi vaan myös meidän lastenlasten ja heidän lastensa hyvinvointi. Tämä ei ole utopiaa, vaan todellisuutta Walesissa, jossa laki tulevien sukupolvien hyvinvoinnista on muuttanut politiikan toteuttamisen tapaa. Lain myötä julkisen sektorin toimijat ovat velvoitettuja ottamaan huomioon pitkän aikavälin vaikutukset päätöksissään ja asettamaan kestävän kehityksen periaatteet kaiken toiminnan keskiöön. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten hyvinvointitaloudellinen ohjaus voi muuttaa yhteiskuntaa perustavanlaatuisella tavalla.
Hyvinvointitaloudellinen päätöksenteko tavoittelee sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia kaikille yhteiskunnan jäsenille ja huomioi päätösten vaikutuksia myös tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Walesin lisäksi useilla muillakin mailla – mm. Irlannilla, Islannilla, Alankomailla, Kanadalla, Italialla, Walesilla ja Skotlannilla – on jo käytössään päätöksenteon ja valtionhallinnon ohjauksen malleja, joissa pyrkimys kohti kestävää hyvinvointia ohjaa päätöksentekoa.
Valtionhallinnon ohjauskäytännöt tarvitsevat vielä hyvinvoinnin huomioivan mallin
Valtionhallinnon ohjauskeinot jaotellaan usein neljään lajiin: informaatio-, strategiseen, normi- ja resurssiohjaukseen.
Informaatio-ohjaus tarkoittaa hyvinvointitalouden kontekstissa tietopohjan vahvistamista. Hyvinvointitaloudellinen tietopohja sisältää useimmiten kansallisesti räätälöidyn hyvinvoinnin viitekehyksen ja tähän liittyvät seurantaindikaattorit. Näiden avulla voidaan esimerkiksi ohjata hallitusohjelman tavoitteiden asettamista tai suunnata valtion budjetista käytävää keskustelua.
Hyvinvointitaloudellinen tietopohja on tärkeä kehitysaskel hyvinvointilähtöiselle politiikkaohjaukselle. Myös Suomessa kehitetään parhaillaan THL:n toimesta hyvinvointitalouden seurantaindikaattoreita ja toteutetaan palvelujen laajoja hyvinvointivaikutuksia tarkastelevia tutkimuksia kansallisen päätöksenteon ja hallinnon käyttöön.
Esimerkkinä strategisesta ohjauksesta ovat Walesin ja Skotlannin hallitusten asettamat ylivaalikautiset hyvinvointitavoitteet, Islannin vaalikaudeksi asettamat ja Uuden-Seelannin jokaiseksi budjettivuodeksi kerrallaan asettamat hyvinvointiprioriteetit. Resurssiohjaukseen lukeutuvaa tulosohjausta on hyödynnetty hyvinvointitavoitteiden edistämiseen Irlannissa, Uudessa-Seelannissa ja Islannissa. Jo aiemmin mainittu Walesin tulevien sukupolvien laki on esimerkki normiohjauksesta.
Useinkaan hyvinvointitalouden ohjausmallit eivät yksittäisessä maassa pelkisty yhteen menettelyyn, vaan ne ovat usein useamman valtionhallinnon ohjauskeinon yhdistelmä. Esimerkiksi Walesin malli on yhdistelmä strategiaa ja lainsäädäntöä samalla, kun käytännön tasolla myös mallin käyttöönottoon ja suunnittelukulttuurin muutokseen maan hallinnossa on panostettu.
Suomessa on ryhdytty toteuttamaan hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen aloitteita, kuten kokonaiskestävyyden tarkastelua ja ilmiölähtöistä budjetointia, jotka tukevat kansallisen tason päätöksenteon kehittymistä hyvinvointitalouden suuntaan. Suomi on myös sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka vaativat monialaista lähestymistapaa päätöksenteossa, ja on kehittänyt kansallisen hyvinvointitalouden toimintaohjelman.
Tästä huolimatta Suomelta puuttuu vielä valtionhallinnon ohjauksen kokonaisvaltainen toimintamalli, jolla varmistetaan siirtyminen kohti hyvinvointitaloutta – eli että seuranta-, ennakointi- ja vaikutusarviointitieto kestävän hyvinvoinnin kehityksestä kulkeutuu päätöksentekoon ja että tietoa käytetään päätöksiä punnitessa.
Tänään julkaistussa työpaperissamme olemme tunnistaneet konkreettisia keinoja siihen, miten strategisen, resurssi- ja normiohjauksen keinoja voitaisiin hyödyntää hyvinvointitalouden toteuttamisessa Suomen olemassa olevissa päätöksenteon rakenteissa.
Nykyisissä ohjauksen ja päätöksenteon rakenteissa on jo paljon, minkä päälle rakentaa hyvinvointilähtöistä politiikkaohjausta. Myöhemmin tänä vuonna teemme ohjausmalliehdotuksen, jossa tullaan yhdistelemään strategiseen, informaatio-, resurssi- ja normiohjaukseen kytkeytyvistä ohjauskeinoista Suomen kontekstiin mahdollisimman sopiva kokonaisuus.
Hyvinvointitalouden ohjausmallia ja mittaristoa kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Lue lisää
Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -hanke (THL)