On hurjan tärkeää saada valita itse. Päättää, millaisia vaatteita pukee päälleen tai millaista ruokaa syö. Arkipäiväisten valintojen tekeminen on merkittävä osa identiteettiä.
Yksi yhteiskunnan inhimillisyyden mittari on, kuinka se kunnioittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta olla yksilöitä, ja kuinka se turvaa heidän mahdollisuutensa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Ikääntyneiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa erilaisissa laitoksissa ja hoitokodeissa tasapainoillaan ihmisen autonomian ja turvallisuuden vaatimien rajoitusten kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti viime syksynä käynnistyneessä ”Koettu hoidon laatu asiakkaan näkökulmasta” -tutkimuksessa, kuinka ikääntyneet kokevat oman hoitonsa laadun. ASLA-kyselyyn vastasi palveluiden käyttäjiä, heidän omaisiaan ja omahoitajia 300 toimipisteestä.
Miten saatiin tietoa heistä, jotka eivät itse pysty kertomaan?
Pidimme tärkeänä, että saisimme myös muistioireista kärsivien mielipiteen ja kokemuksen kuuluviin. Täytyi siis linjata, ketkä voivat vastata.
Mikäli vastaajalla oli enintään keskivaikeaa muistioireilua, hänellä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Rajanveto ei ollut suoraviivaista: saimme toimintayksiköistä palautetta, että osalle vastaajista tutkimukseen osallistuminen oli liian vaikeaa tai raskasta.
Lisäksi tutkimukseen osallistui osa palveluiden käyttäjien omaisista. Omahoitajat täyttivät kyselylomakkeen kaikkien asiakkaidensa osalta.
Tutkimuksessa esitettiin 35 väittämää ikääntyneen henkilön saamiin palveluihin liittyen. Kysyttiin yksityisyydestä, aterioista, turvallisuudesta, päivittäisestä päätöksenteosta, tarpeisiin vastaamisesta, mahdollisuuksista ja ihmissuhteista.
Saimme vastauksia ja tietoa siitä, mitkä asiat näyttävät toteutuvan aina tai useimmiten, ja mitkä harvemmin: pääseekö vastaaja halutessaan vaikkapa ulkoilemaan aina, useimmiten, joskus vai ei koskaan.
Mitä tutkimuksesta ei voi päätellä, on kunkin vastaajan henkilökohtainen tärkeysjärjestys. Joku on tarkka vaatteistaan ja haluaa, että paidassa on aina kaulus, ja toiselle päällä olevan kankaan malli ja väri ovat herttaisen yhdentekeviä.
Läheisin hoitaja ei ole paras avustaja
Palvelut vaikuttavat olennaisesti iäkkään asiakkaan elämänlaatuun. Siksi tietoa kerätessä on tärkeää varmistaa, ettei tutkimukseen saada vain sosiaalisesti toivottaviksi ajateltuja vastauksia.
Asiakkaiden oli mahdollista tehdä tutkimus avustettuna; ohjeessa kehotettiin pyytämään avustaja esimerkiksi viereiseltä osastolta. Avustajan läsnäolo ei muuttanut vastauksia positiivisemmiksi. Itsenäisesti vastanneet asiakkaat arvioivat palveluita tyypillisesti myönteisemmin kuin omaisen tai henkilökunnan jäsenen kanssa vastanneet.
Moni vastaaja antoi avovastauksessa lisää tietoa monivalintakysymysten lisäksi. Avovastausten analysointi vaatii enemmän työtä kuin monivalintakysymysten, mutta niistä saadaan kokemustietoa esimerkiksi ikääntyneiden henkilöiden lapsilta, jotka ovat aiemmin jääneet katveeseen.
Kokemuksesta täytyy kysyä kokijalta itseltään
Toteutuuko ikääntyneiden palvelunkäyttäjien itsemääräämisoikeus ja kokevatko he kohtelunsa kunnioittavaksi? Sitä täytyy kysyä mahdollisuuksien mukaan heiltä itseltään. ASLA-tutkimus oli ensimmäinen laaja tiedonkeruu Suomessa, jossa ikääntyneiltä itseltään kysyttiin kokemuksia hoidon laadusta.
Tiedon tarve Ikääntyneiden palveluista tällä hetkellä on suuri. Palveluiden käyttäjän kokemusta pitää kunnioittaa, mutta myös henkilökunnan ammattitaitoa ja harkintaa on tärkeää arvostaa. Mittareiden täytyy olla läpinäkyviä, hyödyllisiä ja reiluja.
Tutkimuksesta saatavaa tietoa käytetään vanhuspalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Samalla arvioidaan, tarvittaisiinko jatkuva valtakunnallinen palautejärjestelmä ja soveltuisiko tämä kysely sen pohjaksi.
Systemaattisesti kerätylle vertailutiedolle löytyy käyttöä, jos ja kun valinnanvapaus lisääntyy sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa.
Lue lisää:
Iäkkäät saavat tarvitessaan nopeasti apua, mutta joutuvat olemaan liikaa yksin. Tiedote 30.5.2016
Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja palveluista, esitys SlideSharessa
Koettu hoidon laatu maakunnittain
Koettu hoidon laatu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa
Tutkimuksessa käytetty muistitesti – Cognitive performance scale (CPS)