Kun koivussa on lehti, sote -lakipaketti on valmiina ja kaikkien arvioitavana, mutta toivottavasti kevät ei tule kovin aikaisin, on lain valmistelun vastuuministeri todennut. Kevät tulee eri aikaan pitkulaisessa Suomessa, onko siis kyseessä hies-, raudus- vai vaivaiskoivu?

Kevät ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä etenevät, välillä hitaammin ja joskus taaksepäin, mutta valo lisääntyy vähitellen. THL on laatimassa parhaillaan alustavaa ennakkoarviota lain vaikutuksista.
Vaikka THL:ssä on huippuasiantuntijoita, olemme todenneet erittäin hyödylliseksi koota arviointiin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Yli kahdenkymmenen henkilön haastattelu tapahtui helmikuun alussa nopealla aikataululla.

Erityisen ilahduttavaa oli, että lähes kaikki haastatteluihin kutsutut onnistuivat ja halusivat raivata aikaa kalentereihinsa saattaakseen näkemyksensä ja asiantuntemuksensa hyötykäyttöön eikä matka Tilkanmäellekään haitannut.

Riittävä uudistus?

Onko reformi riittävä palvelujärjestelmän uudistamiseksi seuraavien vuosikymmenien tarpeisiin, kysyimme haastattelussa? On ja ei, meille vastattiin. Uudistusta tarvitaan, alku on riittävän hyvä ja askel oikeaan suuntaan, tärkeimpinä muutoksina integraatio sekä järjestämisvastuullisten toimijoiden määrän pieneneminen. Reformi ei ole riittävä, jos muutetaan vain hallintoa ja rakenteita, mutta toiminnallinen, palveluintegraatio sekä palveluprosessien uudistaminen jäävät tekemättä.

Suunniteltua mallia pidettiin sekavana hallintohärpäkkeenä. Aluehallintouudistus on mennyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen edelle. Yritetään ratkaista yhtaikaa liian monta suurta asiaa, sote, aluehallintouudistus, kuntien tehtävien vähentäminen ja keskushallinnon rooli.

Reformi ei ole riittävä, jos muutetaan vain hallintoa ja rakenteita

Hallituksen linjaus järjestämisvastuussa olevien maakuntien määrästä oli useimpien mielestä liian suuri, osa maakunnista on liian pieniä väestöpohjaltaan ja elinvoimaltaan. Maakuntien välisiä eroja pohdittiinkin laajasti, verotulojen tasausjärjestelmän tulisi olla oikeudenmukainen ja lisätä yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa vaikkei palvelutarjonta ole sama Kemijärvellä ja Helsingissä.

Alueelliset erot eivät Suomesta katoa, tasa-arvoisia ei olla eikä tulla koskaan olemaan harvaan asutussa maassamme. Eriarvoisuutta voidaan kuitenkin vähentää rohkeilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla ja päätöksillä, enemmän mobiili-, etä- ja digitaalisia palveluja ja vähemmän rakennuksia.

Uudistuksen suunnittelussa on kyettävä katsomaan kauas. Kansanterveyslain voimaantulo vuonna 1972 muutti terveydenhuollon palvelujärjestelmää kertaheitolla. Kansanterveystyön toimintoja varten kunnalla tuli olla terveyskeskus, jonka toimintoja voitiin tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla. Liikkuvia yksiköitä kehitellään edelleen, mutta 44 vuodessa fyysisen kohtaamisen ja asioinnin tarve on pienentynyt.

Toimeenpano ratkaisee

Sote- ja aluehallintouudistuksen aikataulua pidetään kunnianhimoisena, uudistusta on tosin valmisteltu jo monta vuotta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna 2005, sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelurakenteen uudistamista on selvitetty useita kertoja ja monia työryhmiä perustettu vuodesta 2010 lähtien. Viimeisin lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ilmestynee loppukeväällä.

Lain toimeenpano tulee ratkaisemaan saavutetaanko nyt yhtä kauaskantoisia muutoksia kuin Kan-santerveyslailla. Ratkaisevaa on keskitytäänkö, erästä haastateltavaa lainatakseni, kansanterveyden nostamiseen horisontaalisesti, vai entiseen malliin vertikaalisesti.

Siirtolapuutarhurina voin olla vain yhtä mieltä, kevät ei koskaan tule liian aikaisin.

Katso lisää aiheesta:

Juhani Eskola, Valinnanvapaudella on merkitystä kun sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat, video 3’36”

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *