Joulun alla useat järjestöt aktivoituvat – rahaa kerätään niin lapsille, vähäosaisille, eläimille kuin erilaisten harrastusten tukemiseen. Moni saa hyvän joulumielen lahjoittamalla.
Evolutiivinen teoria olettaa, että toisten auttaminen lisää auttajan omaa onnellisuutta silloin, kun auttajan resurssit eivät ole liian niukat. Hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön osallistumista onkin selitetty muun muassa sillä, että niihin osallistuminen voi parantaa sekä yksilöiden sosioekonomista menestystä että henkistä ja psyykkistä hyvinvointia (Tanskanen & Danielsbacka, 2015).
Neljän paikallisen Nuorkauppakamariyhdistyksen perustama Joulupuu-keräys kerää joululahjoja sosiaalitoimen piirissä oleville lapsille ja nuorille (Joulupuu, 2023). Esimerkiksi ostoskeskuksissa joulukuusen koristeina roikkuvat pakettikortit, joihin on merkitty lapsen tai nuoren ikä ja lahjatoive. Nimettömänä pysyvä lahjoittaja ostaa toiveen mukaisen lahjan ja palauttaa sen pakettikortin kanssa keräyspisteeseen.
Joulupuu-keräys tuo näkyviin usein näkymättömäksi jäävien lasten toiveet. Tänä vuonna esimerkiksi eräs 13-vuotias tyttö toivoo hygieniatuotteita ja 15-vuotias poika koon 44 sukkia.
Lapsiperheköyhyys ja sosiaalipolitiikan suunnanmuutos
Erityisesti lapsiperheiden tarve taloudelliseen tukeen lisääntyi koronavuosina, eivätkä epävakaa taloustilanne, inflaatio, korkojen hurja nousu tai kriisiytynyt maailmantilanne ole varsinaisesti helpottaneet tilannetta.
Tutkijalle lapsiperheköyhyys näyttäytyy tilastoina: Vuonna 2021 12 prosenttia (122 000) Suomessa asuvista lapsista eli pienituloisessa perheessä (Itla, 2023). Numerot ovat kuitenkin vain osatotuus. Lapsiperheköyhyydessä on kyse myös liian aikaisin aikuistuvista lapsista, jotka toivovat joulupukilta legopaketin sijaan lämpimiä housuja (poika, 7 vuotta), kielikurssin sijaan deodoranttia ja kuukautissuojia (tyttö, 13 vuotta) tai merkkivaatteiden sijaan paistinpannua (poika, 17 vuotta).
Kesällä aloittaneen hallituksen tavoittelemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja kasautuvat voimakkaasti heikommassa asemassa oleville. Hallitusohjelmassa esitetyt toimet tavoittelevat sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta. Siinä korostuvat yksilön ja perheiden oma vastuu toimeentulostaan (Ollonqvist ym., 2023).
Tuoreet laskelmat osoittavat hallituksen toimien lisäävän eriarvoisuutta (Ollonqvist ym., 2023). Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin – työttömistä 60 prosentilla tulot pienentyvät, opiskelijoista kolmanneksella – ja esitettyjen toimien on arvioitu lisäävän toimeentulotukeen oikeutettujen määrää 27 prosentilla eli 100 000 ihmisellä (Hiilamo ym., 2023).
Köyhyys jättää jäljen
Tutkitusti tiedämme, että paitsi koulutus ja hyväosaisuus, myös köyhyys periytyy. Köyhyys myös jättää jäljen: se vaikuttaa paitsi lasten välittömään hyvinvointiin, myös pitkälle elämänkulkuun (Vinberg, 2022).
Itlan (2023) laskelmien mukaan lapsuuden perheen pitkäaikainen toimeentulotuen saanti yhdistyy viisinkertaiseen riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, kuusinkertaiseen riskiin saada maksuhäiriömerkintä sekä kolmikertaiseen riskiin jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Erityisesti vauvaiässä koettu lapsiperheköyhyys yhdistyy huono-osaisuuteen aikuisuudessa.
Hyväntekeväisyyttä vai köyhäinhuoltoa?
Kun verovaroin kerättyjä resursseja ei ole, täytyy turvautua muiden jalomielisyyteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hyväntekeväisyys on suosittu tapa hoitaa köyhäinhuoltoa ja rahoittaa esimerkiksi lääketieteellistä tutkimusta.
Meillä toisten auttaminen sijoittuu perinteisesti sellaisille alueille, jotka eivät ole julkisten palveluiden piirissä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden roolina on perinteisesti ollut täydentää ja tukea julkisia palveluita (Tanskanen & Danielsbacka, 2015). Murtaako meneillään oleva sosiaalipolitiikan suunnanmuutos tämän rajan?
Hyväntekeväisyydessä ei ole mitään pahaa. On ihmisyyttä, että ihmiset välittävät toisistaan ja haluavat auttaa. Hyväntekeväisyydessä ja sosiaaliturvassa on kuitenkin merkittävä ero. Meillä hyväntekeväisyyden rooli on mielletty julkisia palveluja täydentäväksi, ei sosiaaliturvan korvaajaksi. Siis esimerkiksi legopaketin, elokuvalippujen tai merkkihupparin lahjoittamisena pukinkonttiin, ei perustarpeiden ja päivittäistavaroiden turvaamisena.
Julkisen puolen sosiaaliturvassa on sekin etu, että sen jakaminen ja saaminen eivät lopu, kun jalomielisyys unohtuu tai keskituloisten vyö kiristyy.
Entä Joulupuun lahjatoiveet? Ne ovat kipeitä muistutuksia siitä, että kaikki ei ole kohdallaan.
Lue lisää
Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027. THL Työpaperi 45/2023. Hiilamo, Heikki, Kivipelto, Minna, Moisio, Pasi, Mukkila, Susanna, Nykänen, Eeva, Ollonqvist, Joonas, Peltoniemi, Johanna, Saikku, Peppi, Tervola, Jussi, Tuovinen, Anna-Kaisa & Virrankari, Lotta (2023)
Lapsiperheköyhyys datana – Itla. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (2023) Lapsiperheköyhyys datana.
Joulupuu (2023). Joulupuu ry.
Säästötoimet osuvat pienituloisiin – Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta. Tutkimuksesta tiiviisti 62/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Ollonqvist, Joonas, Hiilamo, Heikki, Moisio Pasi, Mukkila Susanna, Peltoniemi Johanna, Tervola Jussi & Virrankari Lotta (2023)
Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen? Yhteiskuntapolitiikka 80(5), 469-481. Tanskanen, Antti O. & Danielsbacka, Mirkka (2015)
Lapsiperheköyhyys vaikuttaa lapsen perusturvallisuuteen: ”Loppukuusta on vaikea saada ruokaa” – Lapsenoikeudet.fi. Vinberg, Johanna (2022). Lapsen oikeudet -blogi 22.5.2022.