Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä vaarana on, että kuntien oma sosiaali- ja terveysalan osaaminen vähenee. Edelleen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla.

Kunnat ja hyvinvointialue ovat lain mukaan päävastuussa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Työn jatkuvuus on varmistettava yhteisillä yhteistyörakenteilla, toimintakäytännöillä ja verkostotyöllä.

Kaikkien hyvinvointialueiden on ratkaistava, miten järjestetään yhteistoiminta kuntien kanssa. Laissa mainitut uudet neuvottelumenettelyt valtuustokausittain ja vuosittain ovat vain osaratkaisuja. Näiden lisäksi tarvitaan myös tiiviimpää yhteispeliä ja verkostojohtamista.

Yhteistyötä tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja on kehitetty ja tutkittu jo pitkään. Keskeisimmät käytäntölähtöiset ratkaisuehdotukset koottiin yhteen Suomen Terve Kunta -verkostopäivässä loppuvuodesta 2021.

Yksi verkostotyön vahvuuksista on siinä, että se kokoaa yhteen kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijat ja toiminnasta vastaavat luottamushenkilöt eri puolilta Suomea.

Kerromme esimerkkinä kolme hyväksi todettua toimintatapaa.

1. Hyvinvointihaasteiden ratkaisut rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin edistämisen tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Kunnissa ja hyvinvointialueilla laadittava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tuo esiin alueen asukkaiden hyvinvoinnin tilan ja siihen vaikuttavat tekijät useisiin mittareihin pohjautuen.

Osin hyvinvointikertomuksen tietosisältöä ohjataan THL:n laatiman minimitietosisällön kautta. Näiden indikaattoreiden lisäksi hyvinvointikertomuksessa voidaan tarkastella paikallisesti sovittuja keskeisiä mittareita. Alueellisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan mittareita myös kuntakohtaisesti.

Yhteistä hyvinvoinnin tilannekuvaa ja tietopohjaa onnistumisista ja keskeisistä kehittämisen kohteista on tärkeää rakentaa yhdessä. Hyvinvointianalyysi toimii lähtökohtana hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden määrittämiselle sekä hyvinvointisuunnitelman laadintaan, toteuttamiseen ja arviointiin. Tietopohjassa on erityisen tärkeää kuntakohtaisen tiedon lisäksi kaupunginosittaisen ja kyläkohtaisen tiedon muodostaminen.

”Jokainen kunta kokoaa edelleen hyvinvointikertomuksen, mutta alue voisi tukea järjestämällä esiin nousevista teemoista yhteisiä tilaisuuksia. Vaarana nyt on hyvinvointialueen yhteinen keskiarvoinen tieto, joka voi poiketa hyvinkin paljon kuntakohtaisesti.”

2. On tärkeää tunnistaa muutoksessa mukana olevien roolit

Jotta hyvinvoinnin edistäminen on sujuvaa yhteistyötä, tulee kunnalla ja hyvinvointialueella olla suunnitelma tärkeimmistä tavoitteista, työnjaosta, vastuista ja vaikuttavista toimenpiteistä. Nämä kuvataan hyvinvointisuunnitelmissa, joka laaditaan hyvinvointikertomuksessa havaittujen hyvinvointihaasteiden ohjaamana.

Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmien on tärkeää tukea toisiaan, huomioiden kuitenkin myös alueiden sisällä hyvinvointi- ja terveyserot.

Monialaisen hyvinvointisuunnitelman laatimisessa voi olla hyötyä ilmiölähtöisestä tarkastelusta. Siinä huomio on ilmiöissä ja niiden osatekijöissä sekä muutosten mahdollistajissa, tarvittavissa toimenpiteissä ja ohjausmekanismeissa.

Suunnitelmassa on tärkeää tunnistaa, keitä tarvitaan mukaan tekemään muutosta ja mitkä ovat muutoksessa mukana olevien osatoteuttajien roolit.

Monet hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista koskevat useita toimijoita, mutta nimetyt vastuutahot selkeyttävät arviointia ja seurantaa. Yhdyspinnoilla on hyvä kirjata ylös eri toimijoiden roolit, ja tunnistaa vastinparit eri toimijoiden kesken. Pahimmallaan voi tulla tilanne, että vasta käytännön kautta nähdään jonkun osa-alueen jääneen ilman vastuunottajaa.

3. Verkostojen johtaminen resursoitava ja osaamista vahvistettava

Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyössä keskeistä on avoin verkostomainen työtapa ja sen johtaminen. Onnistuneet yhteistyötavat rakentuvat säännöllisistä kohtaamisista eri, ja yhteisistä alustoista.

Kunnan hyvinvointityöryhmissä tarvitaan jatkossakin sote-toimijoita eli hyvinvointialueen vahva edustus. Myös hyvinvointialueen hyvinvointityöryhmän tulee olla niin alueellisesti erilaisia kuntia edustava kuin monialainen ja poikkihallinnollinen.

Terve Kunta -verkostossa ennaltaehkäisevän työn vahvempaa resurssointia pidetään erityisen tärkeänä myös sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluissa.

Lue lisää

Hyvinvointijohtaminen hyvinvointialuilla (thl.fi)

Hyvinvointijohtaminen kunnissa (thl.fi)

Suomen Terve Kunta -verkostoon kuuluu 40 kuntaa ja kaksi tulevaa hyvinvointialuetta (thl.fi)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.