Korona-ajan vauriot nuorten osallisuuden kokemuksiin eivät korjaannu itsestään

Nuoret joutuivat sopeutumaan koronapandemian aikana poikkeuksellisiin rajoituksiin, jotka estivät heitä tapaamasta muita nuoria koulussa, opiskeluyhteisöissä tai harrastuksissa. Rajoitustoimet asetettiin nuorten terveysturvallisuuden turvaamiseksi. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan -julkaisun tutkimustulosten mukaan rajoitustoimilla oli kuitenkin myös ei-toivottuja vaikutuksia nuorten osallisuuteen, yksinäisyyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Vaikka nuorten osallisuuden kokemus heikentyi yleisesti, korona-aika ei kohdellut nuoria tasapuolisesti. Osa koki ajan lähinnä outona episodina elämässään, kun taas toisilla osallisuuden kokemus mureni selkeästi. Osallisuuden kokemus – kuten omaan elämään vaikuttaminen, muihin luottaminen sekä elämän hallittavuus – rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koronakriisinkin kaltaisina epävarmuuden aikoina nuori tarvitsee vertaissuhteita ja sosiaalisia kontakteja oman identiteettinsä rakentamiseksi.

Nuorten osallisuuden kokemus heikentyi ja erot hyvinvoinnissa kasvoivat korona-aikana

Nuorten osallisuuden kokemuksesta ei ole ollut aiemmin saatavilla tietoa väestötasolla. THL:n yläkoulun oppilailta sekä toisen asteen opiskelijoilta vuosina 2019 ja 2021 kerätyillä Kouluterveyskysely-aineistoilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus verrata nuorten osallisuuden kokemusten muutosta ennen ja kesken Covid19-pandemiaa.

Nuorten osallisuuden kokemus heikentyi korona-aikana koko ikäryhmässä. Heikoimmassa asemassa olevien, kuten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien, vähävaraisten sekä terveytensä heikoksi kokeneiden nuorten osallisuuden kokemus, heikentyi kuitenkin muita selkeästi enemmän. Myös tytöillä osallisuuden kokemus heikentyi poikia merkittävästi enemmän.

Kaikki nuoret, mutta etenkin heikoimmassa asemassa olevat, hyötyvät yhdenvertaisista osallisuutta edistävistä toimista

Osallisuuden kokemus on yhteydessä hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin. Kun osallisuuden kokemus on heikko, elämä junnaa paikallaan ja tulevan pohtiminen vaikeutuu. Ihmisen potentiaali jää näin käyttämättä. Pitkään osattomuutta kokeva voi joutua osattomuuden noidankehään.

Suuressa riskissä osattomuuden pitkittymisen suhteen ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, vähävaraiset sekä terveytensä heikoksi kokeneet nuoret. Heidän osallisuutensa edistäminen onkin erityisen tärkeää. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta tarvitsevat lisää tietoa niin ammattilaiset kuin kaikki nuoret ja heidän läheisensä.

Erityisesti nyt korona-ajan jälkeen tarvitaan kohdennettujen toimien lisäksi myös universaaleja, kaikkia nuoria koskettavia toimia – muuten vauriot voivat peilata vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kokemus yhdenvertaisuudesta rakentaa osallisuutta. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus vähentää häpeää ja helpottaa keskittymistä opiskeluun. Maksuttomissa harrastuksissa voi tavata toisia nuoria ja saada onnistumisen kokemuksia. Harrastamisen Suomen mallia onkin viime vuosina kokeiltu yhä useammassa kunnassa, ja joissain kunnissa nuoret pääsevät ilmaiseksi uimahalliin. Osallisuutta edistävät myös sellaiset palvelut, joihin pääsee ilman pitkiä jonotusaikoja.

Lue lisää

Osallisuusindikaattori

Nuorten osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattori löytyy THL:n Sotkanetistä vapaasanahaulla ”erittäin heikko osallisuuden kokemus”. Sotkanetissä voi tehdä tarkasteluja alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Tarkastelut tarjoavat tärkeää tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaisille.

Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan: Nuorten elinolot -vuosikirja 2022

Nuorten osallisuuden kokemuksia koskeva tutkimus on julkaistu Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot 2022 -vuosikirjassa. Julkaisu tuottaa tietoa nuoruuden ikävaiheesta kulloinkin ajankohtaisen ilmiön näkökulmasta tilastojen ja empiiristen tutkimusten avulla. Korona-ajan tutkimuksissa kuvataan nuorten kokemuksia korona-ajasta perhe- ja ystävyyssuhteiden, harrastusten ja vapaa-ajan, koulunkäynnin ja opiskelun, osallisuuden sekä psyykkisen kuormittuneisuuden, mielenterveyden sekä itsenäiseen elämään siirtymisen näkökulmista.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *