Korona on vaikuttanut erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien elämään. Yksi näistä ryhmistä on kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, joita Suomessa on yli 18 000.
Meneillään oleva tutkimushanke selvittää, miten korona vaikuttaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumiseen, ihmissuhteisiin, hyvinvointiin, mielenterveyteen ja palvelujen saatavuuteen. Samalla tarkastellaan koronan vaikutuksia sijaishuollon palvelujärjestelmään ja toimintaan.
Tutkimus osoittaa, että koronakriisi korostaa myös sijoitettuna olevien lasten keskinäistä eriarvoisuuden kokemusta. Kun etäyhteyksien käyttö lisääntyy, kuntien erilaiset toimintakäytännöt etätapaamisiin ja laitteiden saatavuuteen liittyen vaikuttavat suoraan sijoitettujen lasten arkeen ja yhdenvertaisuuden kokemukseen.
Sijoitettuna olevien lasten palveluiden saatavuus sekä yhteydenpito läheisiin riippuvat haastattelemiemme lastensuojelun asiantuntijoiden mukaan paljolti siitä, missä kunnassa he ovat sijoitettuina, onko sijoituspaikka kunnan vai yksityisen palveluntarjoajan järjestämä, laitos vai perhekoti.
Palvelut eivät ole tasavertaisesti kaikkien saatavilla
”Ehkä yks tärkein juttu — toi eriarvoisuus etenkin siin tuen saamisessa, että se on kyl mun mielestä korostunu erittäin paljon tässä ja tuntuu epäreilulta, että ne järjestelmät on niin erilaisia riippuen just et onks mikä kunta kyseessä tai palveluntarjoaja tai onko laitos- vai perhehoito vai mikä. Se on kyl yks tärkein juttu varmastikin toi eriarvoisuus ja siihen että pitäskö löytää yhteisiä linjoja nyt tästäkin oppineena kun on korostunu ne erilaiset mahdollisuudet vaik saada tukee niin pitäskö olla jotaki yhteisii linjoja enemmän olemassa siinä järjestelmässä. Et sit ku tulee tämmönen kriisitilanne elämään niin et miten pystyis jotenki siinä tukemaan hyvinvointii paremmin.” *
Sijaishuollossa olevat lapset ovat jo lähtökohtaisesti palvelujen piirissä. Silti heilläkään perusarjen turvaaminen ja koulunkäynnissä tukeminen ei välttämättä poikkeusolojen vallitessa onnistunut. Etäkoulunkäynnin tuki sijaisperheissä, perhekodeissa ja laitoksissa vaatii vankkaa osaamista, mutta mahdollisuudet siihen eivät ole samankaltaiset paikasta riippumatta.
Monella sijaishuollossa olevalla lapsella on erityisiä tuen tarpeita oppimisessa eikä sijaishuoltopaikoissa ole erityisopetuksen henkilökuntaa tukemassa etäkoulunkäynnissä.
Asiakassuunnitelman laatiminen ja päivittäminen on tärkeää sijoitetun lapsen perusoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Tämä on tapahtunut korona-aikana osittain etäyhteyksin ja osalla niihin liittyvät neuvottelut ovat jääneet kokonaan pitämättä. Joissain kunnissa puolestaan terapiapalvelut ja muut lapsen mielenterveyttä tukevat toimet ovat olleet koronan vuoksi kokonaan tauolla ja osassa ne ovat toteutuneet etäyhteyksien välityksellä.
Lapset ja nuoret ovat useimmiten tottuneita älylaitteiden käyttäjiä. Uusien sovelluksien käyttöönotto tuottaa harvoin vaikeuksia. Sama ei päde aikuisiin; digiloikka on haastanut monet sosiaalialan ammattilaiset.
”Samassa perheessä — saa olla eri tavoin yhteydessä vaikka siihen omista asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Joillekin WhatsApp on ok ja sit toiset tarvii jotain vahvaa tunnistautumista ja jotkut tyyliin sit sähköpostia ja vastaavaa — että hyvin eriarvoistavaa” *
Samalla kun digitaalisten palveluiden käyttö helpottaa työntekoa, yhtenäisten ohjeistusten puute etäyhteyksien käytöstä ja tietoturvasta aiheuttaa haasteita ja epävarmuutta. Myös laitoksissa työskentelevät ammattilaiset ja perhehoitajat ovat uuden edessä etäyhteyksien käytön lisääntyessä – kuinka tukea nuorta etäpalveluiden käytössä ja varmistaa niiden riittävä saatavuus, jos omat taidot ja ymmärrys eivät ole ajan tasalla?
Lapsen oikeus tavata esimerkiksi omaa sosiaalityöntekijäänsä tai terapeuttiaan kahden kesken saattaa kyseenalaistua. Yksityisyys ei välttämättä ole taattu; tietosuoja ei aina toteudu ja arkiset tilanteet voivat haitata yksityisyyttä, kun tapaamisiin osallistutaan etäyhteydellä paikassa, jossa voi olla muita kuulemassa keskustelut.
Yhteydenpito läheisiin ei aina toteudu tasapuolisesti
Koronanepidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet sekä suositukset sosiaalisen etäisyyden ottamisesta, on korostanut digitaalisten yhteydenpitokanavien merkitystä myös läheisiin. Eriarvoisuus näkyy digiloikan myötä myös siten, että kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon omiin vanhempiin, kavereihin ja muihin läheisiin ihmisiin. Laitteet älypuhelimista tabletteihin ja tietokoneisiin sekä nettiyhteydet eivät ole kaikkien sijoitettujen lasten ja nuorten saatavilla yhdenvertaisesti.
Tämän tulisi olla nykyaikana kaikkien perusoikeus.
Sijoitettujen lasten käytössä olevien laitteiden saatavuus vaihtelee riippuen sijoittajakunnasta ja sijaishuoltopaikasta. Laitoksissa nuorten käytössä saattaa olla yksi yhteinen tietokone, jota kukin saa käyttää rajoitetun ajan. Toisissa sijaishuoltopaikoissa taas mahdollisuudet välineineen ja nettiyhteyksineen sekä niiden käytön suhteen ovat lähes rajattomat.
Sosiaalihuollon etäkäytännöt yhtenäistettävä pikaisesti
Tutkimus osoittaa, että sijoitetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa niin keskenään kuin suhteessa vanhempiensa luona asuviin lapsiin. Sosiaalihuollon etäpalveluihin liittyvät käytännöt tulee pikaisesti yhtenäistää ja siten varmistaa sijaishuollossa olevien lasten yhdenvertainen yhteydenpitovälineiden saatavuus sekä tietosuojan toteutuminen selkeillä ohjeilla.
Erilaiset toimintakäytännöt lastensuojelussa aiheuttavat eriarvoisuuden kokemuksia sijoitettujen lasten keskuudessa. Samassa sijaishuoltopaikassa on usein sijoitettuna lapsia monesta kunnasta ja mikäli näiden kuntien toimintakäytännöt poikkeavat toisistaan, jopa samassa sijaisperheessä tai laitoksessa olevat lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Koronakriisi on korostanut tätä entuudestaan.
* Lainaukset ovat tutkimushankkeen lastensuojelun asiantuntijoiden ryhmähaastatteluaineistosta.