Viikko sitten pidetyssä Opetushallituksen ja THL:n järjestämässä Hyvinvointiareenassa pohdittiin koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Keskeisenä viestinä tapahtumasta nousi, että koulun aikuiset, eli opettajat, opiskeluhuollon ammattilaiset ja muut koulussa työskentelevät, ovat ydintoimijoita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, mutta hyvän toimintakulttuurin luomisessa opettajilla ja rehtorilla on keskeinen rooli.
Koulu vaikuttaa nuoren mielen hyvinvointiin sekä hyvässä että pahassa
Turvallinen ja hyväksyvä yhteisö koulussa ja oppilaitoksessa auttaa vahvistamaan nuoren resilienssiä erilaisissa haasteissa ja elämän pyörteissä. Resilienssi eli kyky pysyä toimintakykyisenä ja palautua vaikeista tilanteista on keskeinen puhuttaessa mielenterveyden edistämisestä.
Hyvää yhteisöä ja jokaisen huomioivaa ja turvallista toimintakulttuuria rakentamalla luodaan edellytykset lapselle ja nuorelle pärjätä sekä kasvattaa omaa resilienssiään. Nuoren koulu ja muu arki voi olla stressaavaa, jolloin tarvitaan psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Resilienssiä tarvitaan yksittäisten nuorten elämässä, mutta se on myös nuoren eri yhteisöjen kykyä tukea pärjäämistä arjen haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta.
Kun työ koulussa toteutetaan innostavalla ja kannustavalla tavalla, myös oppiminen itsessään voi olla palkitsevaa ja motivoivaa. Opettajilla on mahdollisuus rohkaista lapsia ja nuoria löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksensa eri oppiaineissa, mikä osaltaan voi lisätä itsetuntoa yleensä, mutta erityisesti innostusta oppimiseen ja koulunkäyntiin.
Toisaalta kouluyhteisö voi tuottaa myös pahoinvointia. Tunne siitä, että ei tule aidosti kohdatuksi ja nähdyksi, tunne ulkopuolelle jättämisestä ovat lamaannuttavia ja syrjäyttäviä. Kouluterveyskyselyn uusien tulosten mukaan kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan kokemukset ovat edelleen yleisiä. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista noin 14 prosenttia ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä ja yli 11 prosentilla ei ole yhtään ystävää.
Kysytään mitä nuorelle kuuluu
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on toki koko yhteiskunnan tehtävä. Nuorten arkea ja elämää tukevat ratkaisut eri palveluissa ja elinympäristöissä, kuten koti, koulu ja mielekäs vapaa-ajan toiminta parhaimmillaan tuottavat hyvinvointia, tarjoavat tukea ja ehkäisevät pahoinvointia. Kuitenkin koulut ja oppilaitokset ovat kodin jälkeen aivan erityisroolissa tukemassa hyvinvointia: kaikki lapset ja nuoret ovat näiden yhteisöjen vaikutuspiirissä. Nuorilla vaikutus on vielä suurempi, sillä teini-ikään tultaessa vertaissuhteet tulevat entistä tärkeämmiksi. Siten koulu ja harrastukset, sekä erityisesti niiden sosiaaliset suhteet vaikuttavat nuoren elämään jopa kotia enemmän.
Hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin syntymiseen voi vaikuttaa jokainen koulun aikuinen. Hyvinvoinnin edellytys on luottamus: aikuisen ei tule tehdä oletuksia vaan kysyä, kuulla ja kohdata arvostavasti – ja tunnistaa hetki, jolloin nuori luottaa aikuiseen. Tutkimuksen kautta Hyvinvointiareenassa kuultiin nuoren pysäyttävä kommentti: ”Joku kysyis, et mitä kuuluu”. Tähän toiveeseen vastaaminen ei vaadi paljoa!
Blogi on osa Nuoren mielen hyvinvointi -sarjaa, jossa kerromme työstämme nuorten hyvinvoinnin eteen, sekä nostamme nuorten osallisuutta ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja.