Alkuun pieni anekdootti:

Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, nuorempi ja vanhempi, olivat saapuneet Suomeen samasta lähtömaasta ja saaneet oleskeluluvan. He keskustelivat kysymyksestä: ”Oletko tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin?”

Vanhempi henkilö, viisas ja arvostettu yhteisössään, kuvasi kuinka hän kokee läheisyyttä muihin riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta tai ihonväristä. Hän oli elämänsä aikana tutustunut moniin ihmisiin sekä elämäntapoihin ja löytänyt yhteisen sävelen minne tahansa oli mennytkin.

Nuorempi henkilö, varautuneempi ja sanoissaan varovaisempi, otti maanläheisemmän tulkinnan. Läheisyys tarkoitti, että vanhempi henkilö ja me, haastattelijat, istuimme hänen lähellään saman pöydän ääressä kotoutumiskoulutuskeskuksen kokoustilassa, jossa tutkimusta tehtiin helmikuisena iltapäivänä.

Kulttuurisensitiivisyys: ymmärrys eri tavalla ymmärtämisestä

Edellä kuvattu on yksi esimerkki siitä, kuinka saman kysymyksen voi tulkita eri tavoin.

Näitä tulkintaeroja tutkimme mobiTARMO-hankkeessa kognitiivisilla haastatteluilla. Niissä testattiin, miten tutkimuksessa käytetyn Kykyviisari-lomakkeen kysymykset toimivat maahanmuuttajaväestöllä.

Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa, kuinka tavoitetaan eri taustoista tulevien ihmisten kokemusmaailmaa. Meidän tutkijoiden ja ammattilaisten tulisi olla tietoisia tulkintaeroista kysymyksiä ja mittareita laatiessa tai käyttäessä olemassa olevia menetelmiä.

Tulkintaerot kumpuavat eri kulttuureista, mutta on virheellistä ajatella, että samasta maasta tulevat ihmiset ajattelisivat yhteneväisesti. Eroja on koulutuksen, iän ja maailmankatsomusten välillä vain muutamia mainitakseni.

Kokemuksemme mukaan kaikille ei ole tuttua pohtia asioita itsensä kannalta. Haasteita voivat tuottaa abstraktit asiat, kuten ”tuntea itsensä rauhalliseksi” tai ”ajatella selkeästi”. Loppujen lopuksi, nämä ovat filosofisiakin kysymyksiä.

Yksittäisestä yleiseen: mihin väärinymmärrykset voivat johtaa?

Tutkimuksemme kohdejoukko on ollut rajattu ja pieni, mutta edellä kuvatut tulkinnalliset sudenkuopat piilevät väestötutkimuksissa.

Kuinka voimme olla varmoja, miten kukin ymmärtää heille esitetyn kysymyksen? Puhumattakaan siitä, kuinka suomesta muulle kielelle käännetty kysymys on muuttanut merkitystään alkuperäisestä.

Väärinymmärrykset kysymysten sekä tulosten tulkinnassa voivat pahimmillaan vaikuttaa ihmisiä koskevaan päätöksentekoon kielteisellä tavalla.

On oltava ennalta tietoinen sanojen ja merkitysten tulkintaeroista. Muuten voi käydä, kuten legendan savolaismiehelle hänen anoppinsa vajotessa jäihin pilkkireissulla: ei paljon naarata!

Kognitiivisesta haastattelusta työkalu väestötutkimuksiin

Ihmisten ainutlaatuisuus ja yksilölliset erot eivät tee väestötutkimusten avulla saavasta tiedosta merkityksetöntä.

Yleistettävää tietoa väestötasolla tarvitaan ja ihmisen perustarpeet ovat samoja kulttuureista riippumatta. Työn, perheen ja toimintakyvyn merkitys on yhtä tärkeää oululaiselle kuin sotaa paenneelle maahanmuuttajallekin.

Kognitiiviset haastattelut ovat opettaneet meille, että erilaiset tulkinnat auttavat kysymysten kehittämisessä. On tärkeää tietää, mitä asioita ihmiset tarkoittavat, kun he puhuvat esimerkiksi terveydestään.

Väestötutkimukset, kuten Kykyviisarikin, ovat valikoima kysymyksiä ja mittareita, jotka tähtäävät vertailevan tiedon tuottamiseen. Niiden valinnassa on käytetty perusteltuja syitä, kuten mittareiden ja indikaattorien validiteettia.

Kognitiivisen haastattelun avulla voidaan tutkia, kuinka validoitu kysymyspatteristo vastaa alkuperäistä merkitystään, kun kohdejoukko on eri tai jos patteristo käännetään toiselle kielelle. Kognitiivinen haastattelu auttaa myös tutkijaa olemaan tietoinen mahdollisista eroista, jotka eivät näyttäydy pelkästään taustamuuttujien kautta.

Lisätietoa

mobiTARMO-hankkeen tavoitteena on tukea alkuvaiheen kotoutumistoimia ja parantaa maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamista kehittämällä työkalu toimintakyvyn tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin sisäasioiden Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Se soveltuu asiakastyöhön ohjaavana ja keskusteluja avaavana työkaluna. Kykyviisari on kehitetty Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeessa (Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos), yhdessä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien toimintalinja 5 projektien kanssa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *