Kansalaisvaikuttaminen pyrkii useimmiten edistämään yhteistä hyvää ja keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Kuntien kannattaakin tukea asukkaidensa aktiivisuutta.
Kuntalaisilla on tietoja ja kokemuksia, jotka voivat auttaa kunnan toiminnan suunnittelussa. Monilla on ideoita ja energiaa, joiden avulla voidaan luoda jopa jotain täysin uutta.
Äänestämisen ohella kansalaisvaikuttamisen kanavia ovat perinteinen yhdistystoiminta ja uudempi projektimuotoinen kaupunkiaktivismi. Nykypäivän kansalaisvaikuttaminen perustuu pitkälti verkostoitumiseen ja sosiaaliseen mediaan. Siksi aktiivisuus ei edellytä suuria resursseja ja se voi purkaa vanhoja hierarkioita. Uudenlainen aktivismi voi tarjota vaikuttamiskanavia niille, joiden ääni ei muuten pääsisi kuuluviin.
Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Kun sosiaalisen median asema vaikuttamisen areenana ja verkostoitumiskanavana vahvistuu, niin sanottu digiköyhyys korostuu. Somen käyttöön tarvittavia laitteita ei ole kaikilla, eikä kaikilla ole taitoa luovia sosiaalisen median verkostoissa.
Kansalaisvaikuttaminen on helpompaa heille, joilla on jo valmiiksi tietoja, taitoja ja resursseja vaikuttaa. Vaikeuksien kanssa kamppailu ja ulkopuolisuuden tunteet voivat vähentää halua ottaa kantaa, ja monet kokevat jopa katkeruutta päätöksentekijöitä kohtaan.
Työelämän ulkopuolella olevat ihmiset äänestävät muuta väestöä harvemmin vaaleissa: kuntavaaleissa 10 prosenttiyksikköä ja eduskuntavaaleissa 20 prosenttiyksikköä harvemmin. Työttömillä ja työkyvyttömillä on myös matalampi osallisuuden kokemus kuin työssäkäyvillä, ja osallisuus on sitä alhaisempi mitä pidempään työttömyys on jatkunut. Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa koetuista vaikutusmahdollisuuksista.
Kaikkien ei tarvitse olla aktivisteja, mutta yhteiskunnan polarisoituminen uhkaa yhä pahentua, jos vain terveimpien, vauraimpien ja aktiivisimpien äänet pääsevät kuuluville.
Miten kunnissa voidaan tukea ja vahvistaa kaikkien mahdollisuuksia vaikuttaa?
Kuntien kannattaa kuulla aktiivisia ryhmiä ja ottaa niiltä ideoita vastaan. Sen lisäksi kuntien tulisi ottaa käyttöön positiivisen erityiskohtelun käytäntöjä, joilla myös vähemmän osallistuvat voivat saada äänensä kuuluville itselleen tärkeissä asioissa. Kunnissa voidaan esimerkiksi muodostaa kokemustoimijoiden vaikuttajaryhmiä tai järjestää palveluyksiköissä kiertäviä kokouksia, joissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat pääsevät ääneen.
Kunnat voivat monin tavoin tukea ihmisten mahdollisuuksia kansalaistoimintaan. Yksi tapa on alustojen luominen. Alustat voivat olla verkossa, mutta fyysiset tilatkin voivat olla kansalaisaktivismin kasvualustoja. Kunnat voivat myös järjestää vapaaehtoistoimintaa itse.
Toinen tapa tukea on tarjota materiaalisia resursseja kuten laitteita. Kaikille avoin ja maksuton kirjastolaitos helpottaa pääsyä virtuaalisille pelikentille, ja kunnan digituki voi auttaa oman laitteen hankinnassa ja käyttöönotossa. Kuntalaisille voidaan myös tarjota oppia ja infoa vaikuttamiseen – vaikkapa kansalaisopistossa.
On tärkeää, että sosiaalityössä ja kuntien tarjoamassa digituessa huomioidaan myös kansalaisena olo: ihmiset eivät tarvitse apua vain laskujen maksuun ja Kelassa asiointiin, vaan heitä voidaan tukea myös kansalaisvaikuttamisessa.
Asiakas ja ammattilainen voivat yhdessä miettiä, millaisia olisivat asiakkaalle luontevat ja rakentavat tavat vaikuttaa epäkohtiin. Digituessa voidaan etsiä itselle sopivia sosiaalisen median vaikuttamisryhmiä ja miettiä, miten siellä voisi osallistua itselle sopivalla tavalla. Kuntouttavassa ryhmätoiminnassa voidaan yhdessä tehdä aloitteita kaupungin osallistuvaan budjetointiin, ottaa yhteyttä päättäjiin tai toteuttaa nuorten omia pienimuotoisia vaikuttamisprojekteja.
Nämä toimet ovat omiaan lisäämään muutoin syrjään jäävien osallisuutta. Kokemus osallisuudesta lisää myös hyvinvointia. Mahdollisuudet vaikuttaa, tunne omien näkemysten ja tekemisten merkityksestä ja muiden arvostus lisäävät pystyvyyden kokemuksia ja suuntaavat katsetta tulevaan. Pystyvyyden tunteet ja usko tulevaan tekevät myös työ- ja opintopoluilla etenemistä helpompaa.
Vahvistamalla osallisuutta vahvistetaan siis monella tapaa myös kunnan elinvoimaa!
Kuntavaalit 2021 -blogisarjassamme pohdimme kuntien muuttuvaa roolia.
Lue lisää:
Kaikki mukaan: kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen
Thl.fi
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi. Kyselytutkimuksen tuloksia
THL 2018