YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan oikeudet jokaiselle lapselle. Sopimus velvoittaa aikuisia suojelemaan lasta väkivallalta, väkivallalle altistumiselta ja laiminlyönniltä. Jotta lapsia voidaan suojella väkivallalta, lapsille suunnatuissa palveluissa tulee olla osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottoon.
Turvakotipalvelu huolehtii osaltaan valtion velvollisuudesta ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Keskeisenä periaatteena on huomioida kaikessa toiminnassa väkivallalle altistuneiden lasten tarpeet ja lasten oikeuksien kunnioittaminen.
Lapsi kohtaa väkivaltaa tavallisimmin kotonaan
Valtaosa lapsen kokemasta väkivallasta tapahtuu lapsen omassa perhepiirissä, jossa tämä voi altistua väkivallalle monin eri tavoin. Lapsi voi olla väkivaltatilanteissa läsnä kuulijana tai näkijänä tai kuulee tapahtumista jälkeenpäin. Hän voi joutua omassa perheessään myös väkivallan uhriksi. Lapsen kokema väkivalta voi olla henkistä, esimerkiksi nimittelyä tai väheksyntää, fyysistä, esimerkiksi lyömistä tai tönimistä tai lasta voidaan uhata väkivaltaisella teolla, kuten lyömisellä. Pahimmillaan lapsen kohdistettu väkivalta voi johtaa lapsen vammautumiseen tai jopa kuolemaan.
Turvakodit tukevat lapsen turvallista arkea
Vanhempansa kanssa turvakotiin tulevat lapset ovat poikkeuksetta altistuneet vanhempien väliselle väkivallalle, olleet itse väkivallan tai kaltoinkohtelun kohteena tai todistaneet välillisesti vanhempien välistä väkivaltaa. Turvakotien vuosittaisesta asiakasmäärästä noin puolet ovat lapsia. Lapsiasiakkaita oli viime vuonna yhteensä 2 241.
Turvakodeissa lasten kanssa tehtävä työ tarkoittaa lapsen huomioimista turvakodin arjessa. Lapsen turvallisen arjen edellytykset mahdollistuvat, kun otetaan huomioon lapsen ihmissuhteet, turvakodin tilat ja ympäristö sekä vuorovaikutus lapsen kanssa. Lasta huomioidaan kysymällä kuulumisia, mahdollistamalla leikki ja lepo sekä säännöllinen ravinto.
Turvakodissa sekä lapsi että hänen kanssaan turvakotiin tullut vanhempi saavat apua ja tukea väkivaltakokemusten käsittelemiseksi sekä yhdessä että erikseen. Lapsen toinen vanhempi voi saada turvakodista palveluohjausta.
Lapsella on oikeus saada tietoa väkivallasta ja sanoittaa omia kokemuksiaan siihen liittyen
Turvakoti voi olla lapselle ensimmäinen paikka, jossa hänet kohtaa työntekijä, joka on valmis kohtaamaan lapsen ohella lapsen väkivaltakokemuksen. Lapselle nimetään turvakotijakson ajaksi oma työntekijä. Lapsella on oikeus saada ikätasoisesti sopivalla tavalla tietoa väkivallasta ja päästä sanoittamaan omia kokemuksiaan väkivaltaan liittyen. Lapsen on tärkeää kuulla, että väkivalta on väärin ja saada kokemus siitä, että väkivallasta voi puhua. Turvakodissa tehtävässä työssä on tavoitteena, että lapsi saa apua väkivaltakokemuksiinsa ja lapsen vanhempi tiedostaa väkivallan vaikutuksen lapseensa.
Pienet ilmaiset teot
YK:n lapsen oikeuksien komitea kiinnitti kesäkuussa 2023 antamissaan suosituksissaan huomiota eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamiseen ja lasten kaltoinkohtelun vähentämiseen. Erityisen kiireellisenä komitea piti lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumista ja ehkäisyä.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja sen puheeksi ottaminen ovat tärkeitä elementtejä kaikissa lapsille suunnatuissa palveluissa. Lapsen hyvinvoinnin ja väkivallattoman arjen turvaamiseksi on lapselta tärkeää kysyä ”Mitä sinulle kuuluu?”. Se, että on kiinnostunut lapsesta ja hänen kokemuksistaan ei maksa mitään. Miten sinä voisit edistää lapsen väkivallatonta arkea omassa työssäsi?
Lue lisää:
- Lapset turvakodissa: Turvakotipalveluissa lasten kanssa tehtävän työn laatusuositukset (julkari.fi)
- Turvakotipalvelut 2022. Turvakotien asiakasmäärät kasvussa. Tilastoraportti (julkari.fi)
- YK:n lapsen oikeuksien komitea YLEISKOMMENTTI NRO 13 (2011). Lapsen oikeus olla joutumatta minkäänlaisen väkivallan kohteeksi (pdf)
- Committee on the Rights of the Child. Concluding observations on the combined fifth and sixth reports of Finland. 2.6.2023. (pdf)