Lapset kokevat Suomessa enemmän henkistä väkivaltaa kuin Ruotsissa 

Suomi ja Ruotsi eroavat siinä, miten lapset kokevat väkivaltaa sekä siinä, mitä tietoa väkivallasta kerätään.

Vertailuun meitä innoitti vierailu Ruotsin Barnrättsdagarna-seminaarissa, jonka teema oli lapset ja väkivalta. Tapahtumassa esiteltiin tulokset Våld mot barn – en nationell kartläggning -tutkimuksesta, jossa kartoitetaan lasten kokemaa väkivaltaa Ruotsissa. Vertasimme tätä perheväkivallan osalta Suomessa tehtyyn lapsiuhritutkimukseen.

Tutkimusten kysymyksenasetteluissa on eroja, mutta tuloksissa nousee kautta linjan esiin yksi asia – Suomessa lapset kertovat kokevansa enemmän väkivaltaa. Tuloksia verratessa tulee myös esiin, että tarvitsemme Suomessa tarkempaa tietoa lasten kokemasta väkivallasta – erityisesti laiminlyönnistä – jotta väkivaltaa voidaan tunnistaa entistä paremmin.

Suomessa lapset kokevat jopa kolme kertaa enemmän henkistä väkivaltaa 

Lapsiuhritutkimuksessa 6.-luokkalaisista 32 prosenttia ja 9.-luokkalaisista 48 prosenttia vastasi kokeneensa henkistä väkivaltaa perheessään. Ruotsissa lapsista 15 prosenttia kertoi henkisen väkivallan ja 6 prosenttia henkisen laiminlyönnin kokemuksista aikuisen taholta. Suomessa lapset iästä riippuen kokevat henkistä väkivaltaa perheessä kaksi tai jopa lähes kolme kertaa enemmän kuin lapset Ruotsissa.

Tutkimustieto vanhempien näkemyksistä vahvistaa havaintoa. 2010-luvun alun tutkimuksessa suomalaiset vanhemmat kertoivat kohdistavansa lapsiinsa huomattavasti enemmän äyskimistä ja kiroilua kuin ruotsalaiset vanhemmat. Vuonna 2018 suomalaisista 4-vuotiaiden lasten vanhemmista 44 prosenttia vastasi kohdistaneensa vähintään yhtä henkisen väkivallan muotoa lapseen kuluneen vuoden aikana. Esiintyvyys näyttäytyy tässäkin yli kaksinkertaisena verrattuna Ruotsiin, jossa vuonna 2022 näin vastasi 17 prosenttia vanhemmista.  

Miksi emme puhu laiminlyönnistä? 

Kiinnitimme Barnrättsdagarna-seminaarissa huomiota myös siihen, miten paljon puheissa esiintyi lasten laiminlyönti yhtenä väkivallan muotona ja miten vähän lapsiin kohdistuvasta laiminlyönnistä Suomessa puhutaan ja tiedetään.  

Laiminlyöntiä on esimerkiksi se, ettei saa tarpeeksi ruokaa, joutuu käyttämään likaisia vaatteita, vanhempien päihteidenkäyttö vaikuttaa huolenpitoon, kotona ei ole ketään tuomassa turvaa tai kukaan perheessä ei saa tuntemaan tärkeäksi. Emotionaalisen laiminlyönnin voi luokitella yhdeksi henkisen väkivallan muodoksi.

Våld mot barn -tutkimuksessa ruotsalaisista 9.-luokkalaisista 12 prosenttia kertoo kokeneensa laiminlyöntiä vanhempiensa taholta. Yli 9 prosenttia näistä nuorista kertoo kokeneensa fyysistä ja 6 prosenttia henkistä laiminlyöntiä.

Suomessa vastaavaa tietoa ei ole saatavilla, koska lapsilta ja nuorilta ei ole kysytty laiminlyönnistä. Lapsiuhritutkimuksessa henkisestä väkivallasta on kysytty osana perheväkivaltakysymyksiä, mutta siinä on kartoitettu aktiivisia tekoja, kuten vanhempi murjottaa, kieltäytyy puhumasta, haukkuu, kiroilee, loukkaa sanallisesti, uhkaa väkivallalla tai paiskoo esineitä.

Tarvitsemme tarkempaa tietoa väkivallasta 

Emme tiedä, mistä maiden väliset erot johtuvat. Tutkittaessa esimerkiksi vanhempien lapsiinsa käyttämää kuritusväkivaltaa, maiden väliset erot paikantuvat ennen kaikkea kulttuuriin ja kontekstiin. Tutkimuksen perusteella myös tiedämme, että lasten ja nuorten on vaikeaa kertoa perheessä kokemastaan väkivallasta ammattilaisille.

Kertomista helpottaa usein se, että ammattilaiset kysyvät lapsilta ja nuorilta esimerkiksi perheen toimintatavoista kasvatus- ja konfliktitilanteissa. Ammattilaisten on tärkeää huomioida kysymyksissään väkivallan eri muodot. Sama koskee tutkimusta. Mikäli emme kysy esimerkiksi laiminlyönnistä, emme tiedä, minkä verran lapset ja nuoret sitä kokevat.   

Tutkimustieto tuo esiin, että lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on haasteita tunnistaa henkistä väkivaltaa. Heillä on myös huolta siitä, mitä apua tunnistamisen jälkeen voi tarjota. Kouluterveyskyselyn ja lapsiuhritutkimuksen lisäksi tarvitsemme tarkempaa tietoa lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta, väkivaltaan puuttumisen keinoista, riskinarvioinnin tavoista sekä auttamisen keinoja ammattilaisten työkalupakkeihin.  

Lue lisää

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *