Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Me aikuiset olemme lapsia ja nuoria varten. Kaikkea lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, kiusaamista, häirintää ja houkuttelua voidaan ja pitää ehkäistä.

Turvaton kasvuympäristö, hoidon ja huolenpidon laiminlyönti ja kokemukset väkivallasta piirtyvät lapsen ja nuoren mieleen. Tutkimusnäyttö osoittaa vahvasti, että haitalliset kokemukset vaikuttavat elämään ja kehitykseen pitkälle aikuisuuteen saakka.

Tutkimusnäyttöä on myös siitä, mitkä asiat suojaavat lasta väkivallalta. Niitä ovat esimerkiksi

  • kokemus pärjäämisestä
  • oikea-aikainen, ikätason huomioiva apu ja tuki
  • vanhempien toimiva parisuhde
  • lämmin huolehtiva kasvatuskulttuuri
  • perustarpeista huolehtiminen
  • terveelliset elämäntavat sekä
  • erityistarpeisiin saatu hoito ja apu.

On tärkeää pitää mielessä, että lapsi ja nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos me aikuiset kannamme vastuumme, tuemme, huomaamme hyvän, kuuntelemme ja kohtaamme aidosti.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Tästä velvoittaa huolehtimaan jo YK:n sopimus lapsen oikeuksista. Voimme onnistua tässä vain, jos lainsäädäntömme tukee lapsen oikeuksia ja jos säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin sitoudutaan tosissaan ja niiden toimeenpanosta huolehditaan päätöksenteosta ruohonjuuritason työhön asti.

Väkivallaton lapsuus ei toteudu itsestään. Siihen vaaditaan viranomaisten, järjestöjen, ammattilaisten, perheiden ja heidän lähipiirinsä yhteistä työtä, kohtaamista, ajatustenvaihtoa. Ja tarvittaessa ripeitäkin päätöksiä ja toimia esimerkiksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai kouluissa.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada tukea ja apua heidän kohdattuaan väkivaltaa, asuinpaikasta riippumatta. Tämä oikeus toteutuu tällä hetkellä vaihtelevalla tavalla Suomessa. Koronaepidemian myötä arjen ympäristöissä olevia peruspalveluja on monin paikoin supistettu ja vielä suurempi osa avuntarpeesta on jäänyt sen myötä tunnistamatta. Peruspalvelut ovat ruuhkautuneet, minkä seurauksena on syntynyt hoitovajetta. Tämä on osaltaan johtanut ongelmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan seuraukset, taloudelliset vaikeudet, lähipiirin päihde- ja mielenterveysongelmat ovat osa joidenkin lasten ja nuorten arkea päivittäin. Niitä haavoja harvalle paljastetaan ja ilman puheeksiottoa sekä tunnistamista tilanne voi jäädä piiloon vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Jos elämässä jotain on jo mennyt rikki turvattomuuden, väkivallan tai laiminlyöntien takia, tarvitaan korvaavia kokemuksia ja huolehtivia aikuisia, tarpeiden tunnistamista ja tukea.

Jos lapsi tai nuori joutuu ottamaan liian paljon vastuuta liian varhain omasta ja lähipiirin elämästä eikä saa itselleen tarvittavaa apua, kasvavat riskit esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja riskikäyttäytymiselle, kuten päihteiden käytölle.

Tuoreen nuorten päihteiden käyttöä kartoittaneen eurooppalaisen tutkimuksen (ESPAD) tulosten mukaan väestötasolla yhä harvempi suomalaisnuori käyttää alkoholia verrattuna ikätovereihinsa Euroopassa. Vaan se kuuluisa mutta: niillä nuorilla, jotka sitä käyttävät, kerralla juotu alkoholimäärä on Suomessa ja Pohjoismaissa selvästi enemmän kuin eurooppalaisilla nuorilla keskimäärin.

Lasten ja nuorten ympäristöissä olevien viranomaisten ja ammattilaisten pitää olla silmät ja sydän auki kuulemaan ja kuuntelemaan, tukemaan ja myös puuttumaan välittömästi tilanteen vaatiessa.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulevaisuuteen ja unelmiin, turvalliseen kasvu- ja toimintaympäristöön ilman väkivaltaa tai sen uhkaa. Meistä aikuisista, päättäjistä, viranomaisista, ammattilaisista, järjestötoimijoista, vanhemmista, läheisistä riippuu, miten se toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä on mahdollisuus tehdä viisaita valintoja, joiden varassa nykyiset lapset ja nuoret sekä tulevat sukupolvet voivat kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus elämään, kehittymiseen ja oppimiseen, siihen että hänen tarpeensa ovat ensisijaiset. Heillä ei ole aikaa odottaa aikuisten maailman ja asenteiden muuttumista. Heidän aikansa on tässä ja nyt.

Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020−2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Laaja tutkimusnäyttöön perustuva käsikirja korostaa lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia, monialaista yhteistyötä ja väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista sekä tukea. Sisällössä otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä.

Lue lisää:

Bell T, Romano E, Flynn RJ. 2013. Multilevel correlates of behavioural resilience among children in child welfare. Child Abuse & Neglect 37, 1007−20.

Felitti V, Anda RF, Nordenberg D, Williamson DF, Spitz AM, Edwards V, Koss MP, Marks JS. 2019. Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of the Leading Causes of Death in Adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. Am J Prev Med. 56; 6:774−86

”Pahin syksy ikinä” : Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020.  (Hakulinen ym./THL 2020)

Suomalaiset nuoret käyttävät eurooppalaisnuoria harvemmin päihteitä, kertoo laaja eurooppalainen tutkimus – humalajuominen huolettaa (THL:n tiedote 12.11.2020)

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025 (Korpilahti ym./STM 2019)

World Health Organization (WHO). 2016. INSPIRE: Seven Strategies for Ending Violence Against Children.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *