Minkälaista on monitoimijainen, dialoginen ja keskusteleva, lapsesta ja perheestä lähtevä, tarve- ja toivelähtöinen palvelujen toteuttaminen? Palvelujen integraatio on tällä hetkellä vahvasti esillä eurooppalaisessa keskustelussa.

Euroopan sosiaalinen verkosto (European Social Network, ESN) on valmistellut arviointiraporttia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen integraatiosta. Osana arviointiraportin valmistelua ESN järjesti seminaarin integroiduista palveluista Manchesterissä 5.-6.11.2015. Seminaarin keskusteluissa toistuivat muutamat teemat, jotka ovat olleet vahvasti esillä myös suomalaisessa keskustelussa palvelujen yhteensovittamisesta:

  1. Integraatiolla haetaan synergiaa ja taloudellista säästöä. Säästö syntyy yhtäältä siitä, että panostetaan hyvinvointia edistäviin palveluihin ja toimintoihin ja niiden yhteensovittamiseen, jolloin korjaavien palveluiden tarve pienenee. Toisaalta integroimalla paremmin korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan toimia tehokkaammin, jolloin syntyy säästöjä.
  2. Palvelujen yhteensovittaminen edellyttää muutosta rakenteissa, yhteensovittavaa johtamista sekä asennemuutosta edistävää yhteistä koulutusprosessia.
  3. Palvelujen lähtökohtana tulee olla asiakkaiden tarpeet.

ESN:n arviointiraportin valmistelussa on tehty laaja tutkimuskooste sekä lisäksi kerätty käytännön esimerkkejä eri maista. Valmistelimme raporttiin käytännön kuvauksen Oulun seudulla toimivasta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin koordinoimasta Perheverkko -mallista. Malli on esimerkki verkostomaisesta järjestöjen välisestä ja 3 sektori-kunta kumppanuudesta lapsiperhepalvelujen organisoimisessa.

Perheverkko toiminnan kautta on onnistuttu luomaan uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria perheiden hyvinvointipalveluissa, jossa järjestöt toimivat peruspalveluiden rinnalla. Myös perheet, lapset ja nuoret osallistuvat kehittämiseen aktiivisina toimijoina. Uudenlaisia järjestötoiminnan malleja on käynnistetty tarvelähtöisesti eri kaupunginosissa.

Toiminta on osoittanut, miten järjestöjen välistä yhteistyötä ja järjestö-kuntayhteistyötä systemaattisesti vahvistamalla saadaan olemassa olevat järjestöjen ja kunnan sekä perheiden omat resurssit tehokkaasti käyttöön. Perheille se näkyy monipuolisempana hyvinvointia edistävän toiminnan mahdollisuuksina.

Perheverkon toiminnassa yhdistyvät useat ESN:n Manchesterin seminaarissakin esiin nousseet periaatteet lasten ja perheiden integroiduista palveluista:

  • Vie tuki ja palvelut sinne missä lapset asuvat
  • Hyödynnä epävirallisia tuen verkostoja
  • Luomalla joustavia palveluita vähennät interventioiden tarvetta
  • Tuota räätälöityjä ratkaisuja
  • Hyödynnä lapsi-vanhempi-avaintyötekijä suhteita
  • Suunnittele ennakoiden ja tuota kestävää tukea

ESN-seminaarin viesti oli selkeä ja vahvisti sitä suuntaa, johon Suomessa ollaan hallituksen kärkihankkeissa menossa. Kärkihankkeen ”Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma” tavoitteena on jatkossa toteuttaa palvelut lapsi- ja perhelähtöisinä hallinnonrajat ylittäen. Tässä kuvattu perheverkkotoiminta on jo lähtökohtaisesti tämän suuntainen. Mallissa järjestötoiminta on otettu uudella raikkaalla tavalla osaksi kunnan tuottamaa palvelupalettia, ja siten on pystytty lisäämään erilaisia lapsen ja perheen tarve- ja toivelähtöisiä vaihtoehtoja.

Lue lisää:

Lapset, nuoret ja perheet thl.fi:ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *