Hyvät suunhoitotavat pitäisi oppia jo lapsena kotona.

Hammaskaries ja hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti ovat maailman yleisimpiä kroonisia sairauksia. Hoitamattomana ne aiheuttavat suuren määrän inhimillistä kärsimystä ja saattavat jopa johtaa henkeä uhkaaviin tulehdustiloihin. Hoitamattomasta karieksesta aiheutuvat hammasperäiset tulehdukset ja parodontiitti ovat yhteydessä moniin muihinkin kansansairauksiimme, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Maailman mittakaavassa tarttumattomien tautien joukossa ainoastaan diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin suun sairaudet. Suorien hoitokulujen lisäksi suun sairaudet aiheuttavat vuosittain runsaasti menetettyjä koulu- ja työpäiviä.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kariesta ja iensairauksia on helppo ja halpa ehkäistä harjaamalla hampaat fluoritahnalla kahdesti päivässä, puhdistamalla hammasvälit päivittäin ja välttämällä napostelua.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta kansainvälisille kärkisijoille on vielä matkaa

WHO:n kansainvälisen Koululaistutkimuksen tuoreimmat tulokset lukuvuodelta 2017–2018 osoittavat, että 11-, 13- ja 15-vuotiaiden suomalaislasten ja -nuorten hampaiden harjaaminen on edelliseen, vuosien 2013–2014 tiedonkeruuseen verrattuna ottanut taas muutaman askeleen myönteiseen suuntaan.

Lukuvuonna 2017/2018 suomalaisista 11-vuotiaista tytöistä 72 %, 13-vuotiaista 79 % ja 15-vuotiaista 76 % ilmoitti harjaavansa hampaansa suosituksen mukaisesti vähintään kahdesti päivässä. Parannusta edelliseen tutkimusajankohtaan oli ikäluokasta riippuen 2–6 prosenttiyksikköä. Tyttöjen prosenttiosuudet olivat vertailussa mukana olleiden 45 maan tai alueen keskiarvoja suuremmat, mutta kärkipaikalla olevan Sveitsin lukemiin oli kuitenkin vielä matkaa 13–19 prosenttiyksikköä.

Suosituksen mukaan hampaansa harjaavien suomalaispoikien osuudet olivat parantuneet 5–8 prosenttiyksikköä lukuvuoden 2013–2014 tiedonkeruuseen verrattuna, mutta osuudet olivat edelleen 2–5 prosenttiyksikköä pienemmät kuin vertailtujen maiden keskiarvot. 11-vuotiaista pojista 59 %, 13-vuotiaista 53 % ja 15-vuotiaista 50 % ilmoitti harjaavansa hampaat vähintään kahdesti päivässä lukuvuonna 2017–2018.

Kehityssuunta on siis hyvä, mutta päästäksemme lasten ja nuorten hampaidenharjausaktiivisuudessa Suomen kaltaisten läntisten maiden tasolle, on tärkeää pohtia, miten myönteistä kehitystä voisi nopeuttaa.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa 30 vuotta täyttäneistä naisista 83 % ja miehistä 53 % ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Koska vanhempien ja heidän lastensa harjausaktiivisuuden välillä on vahva korrelaatio, ei ole lupa odottaa, että hampaansa kahdesti päivässä harjaavien lasten ja nuorten prosenttiosuudet kasvaisivat olennaisesti näitä lukuja korkeammiksi ilman, että myös aikuisten suomalaisten harjausaktiivisuus saadaan kohenemaan. Erityisesti tämä koskee miehiä.

Yhteisenä tavoitteena tulisikin olla kaikenikäisten suomalaisten harjausaktiivisuuden nostaminen hyvälle pohjoismaiselle tasolle.

Neuvola on perheiden tukena – myös suun terveyttä edistävien tottumusten harjoittelussa

Elintavat alkavat muotoutua jo hyvin varhain, joten lapsen ja koko perheen elintapaohjaus alkaa jo ennen lapsen syntymää. Siksi äitiys- ja lastenneuvolat ovat merkittävässä roolissa suun terveyttä edistävien ruokatottumusten ja hampaiden harjaamisen ohjaamisessa.  Äitiys- ja lastenneuvolat kohtaavat perheen useita kertoja lapsen odotusaikana ja lapsen ollessa alle kouluikäinen, etenkin lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaan suun terveydentilan tarkastus järjestetään kerran ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle ja kolmesti alle kouluikäiselle lapselle. Suun terveydentilan tarkastuksia tukevat äitiys- ja lastenneuvolan laajat ja muut määräaikaiset terveystarkastukset. Äitiys- ja lastenneuvoloissa aloitettu terveysseuranta ja elintapaohjaus jatkuvat luontevasti kouluterveydenhuollossa vuosittain järjestettävissä terveystarkastuksissa.

Säännölliset tapaamiset perheen kanssa tarjoavat hyvän mahdollisuuden lapsen ja koko perheen elintavoista keskusteluun. Terveellisestä ravitsemuksesta keskusteltaessa on luontevaa korostaa hampaiden harjauksen tärkeyttä ja säännöllistä harjauksen harjoittelua.

Laajoissa terveystarkastuksissa, joihin lapsen molemmat vanhemmat osallistuvat, terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata ja kannustaa vanhempia harjaamaan hampaita yhdessä lasten kanssa. Erityisesti isiä tulisi rohkaista harjaamaan hampaitaan yhdessä lasten kanssa. Sekä tytöt että pojat voivat ottaa mallia vanhemmistaan, ja samalla myös miesten hampaiden harjausaktiivisuus paranisi.

Kannustusta, keskustelua ja motivointia

Terveystarkastuksiin sisältyy kasvun seurannan lisäksi useita lapsen ikäkaudelle keskeisiä asioita, eikä aikaa ole paljoa. Toisaalta elintapaohjaus nivoutuu koko käytettävissä olevaan vastaanottoaikaan.

Elintapaohjauksen tueksi on kehitetty helppokäyttöistä ja vanhempia sekä lapsia motivoivaa materiaalia ja työvälineitä. Lähes kaikissa neuvoloissa on käytössä Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -kortti, joka sisältää kysymyksiä elintavoista ja perheen terveystottumuksista, myös hampaiden harjaamisesta. Kortteja on koko perheelle, lapselle ja erikseen aikuisille. Kortin avulla perhe voi miettiä ja arvioida omaan arkeen ja tottumuksiin liittyviä asioita.

Keskustelu perheen kanssa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden antaa positiivista palautetta ja toisaalta muistuttaa hampaiden harjaamisesta, jos harjaus ei ole vielä lapsen arkirutiinina aamuin ja illoin. Samalla voidaan vaikuttaa koko perheen terveystottumuksiin muistuttamalla, että lapsi ottaa mallia vanhemmistaan.

Koko Suomi harjaa -kampanja 5.–28.10 haastaa kaikki harjaamaan hampaansa suositusten mukaan aamuin illoin fluoritahnalla. THL on mukana kampanjassa. Seuraa kampanjaa somessa #kokosuomiharjaa.
Koko Suomi harjaa

Blogikirjoitusta laadittaessa on konsultoitu sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori Hannu Hausenia.

Lue lisää:

WHO:n kansainvälinen koululaistutkimus

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011

Sydänliiton Neuvokas perhe -sivusto

Hausen H. Lasten ja nuorten hammashoidon vaiheet ja sisällölliset kehityshaasteet. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1/2020.

Hausen H. Suomalaispoikien harjausaktiivisuus jää vielä alle eurooppalaisen keskitason. Suomen Hammaslääkärilehti 8/2020

Hausen H. Hampaiden harjaus opitaan jäljittelemällä. Neuvola ja kouluterveys -lehti 3/2020.

Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 8.9.2020).

Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen, T. & Laatikainen, T. (2017). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 14/2017.

Mäki P, Kuusipalo H ja Hausen H. Lasten ja nuorten hampaiden harjaaminen on huolestuttavan vähäistä – näin muutamme tilanteen. THL blogi 13.2.2020.

Kommentit

Tarja

22.10.2020 20:27

Kiitos, tärkeä aihe. Miten saisimme isät puhumaan lapsilleen, etenkin pojille suun terveyden tärkeydestä ja näyttämään esimerkkiä. Minulla kävi juuri potilaana poika, jonka isä oli kanadalainen. Isä jutteli pojalleen hoidon aikana rauhoittavasti ”minäkin käyn joka vuosi suuhygienistillä, hoitajat on aina tosi mukavia ja puhdistuksen jälkeen tulee tosi hyvä fiilis, tämä on todella tärkeää jne”.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *