Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een. Lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäaika on vain 6 kk, jonka aikana arviolta 3000 nuorta siirretään hyvinvointialueilla muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin.
Tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereita enemmän mielenterveys- ja päihdehaasteita. Lähes 40 % jälkihuollossa olevista nuorista on työn, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Osalla nuorista on jo omia lapsia. Palvelun tarve on ilmeinen, eikä häviä ikärajaa laskemalla.
Nuorten aikuisten palvelun tarve on suuri ja siihen voidaan vastata yhteistyöllä lakimuutoksesta riippumatta. Tässä neljä tapaa varmistaa nuoren tuki hyvinvointialueilla:
- Hyvinvointialueet voivat jatkaa jälkihuollon tukitoimia 23 ikävuotta täyttäneille. Esimerkiksi ainakin Helsinki ja Länsi-Uusimaa ovat päättäneet jatkaa tukea nuorille aina 25 ikävuoteen saakka.
- Merkittävä osa hyvinvointialueista on siirtänyt lastensuojelun jälkihuollon hallinnollisesti osaksi nuorten aikuisten sosiaalipalveluita. Joillakin alueilla työskennellään fyysisesti lähekkäin. Nuorten siirtymää aikuisten puolelle voi rakentaa saattaen vaihtamalla. Riittävä tuki ja resurssit on tärkeä varmistaa.
- Jälkihuoltoa tulee rakentaa lähtökohtaisesti monialaisena ja palveluita yhteensovittavana kokonaisuutena. Esimerkiksi ns. hybridityöntekijät voivat jatkaa nuoren rinnalla myös jälkihuollon päättyessä. Tällaisia työntekijöitä voivat olla sekä lastensuojelun jälkihuoltoon että aikuissosiaalityöhön kiinnitettävät sosiaalialan ammattilaiset, kolmannen sektorin rinnalla kulkevat ammatilliset tukihenkilöt kuten Vamos-työntekijät, opiskeluhuollon tai terveydenhuollon ammattilaiset.
- Nuorten aikuisten vertaistukea ja osallisuutta edistäviä verkostoja on tärkeä rakentaa nuorten kuntoutumista ja osallisuutta vahvistavina palveluina koko jälkihuollon ajan. Näitä verkostoja on mahdollisuus rakentaa yhteistyössä lastensuojelun jälkihuollon, alueiden muiden toimijoiden kuten ohjaamojen, etsivän nuorisotyön, perhekeskusten, kansalaisjärjestöjen tai vaikkapa seurakunnan kanssa.
Aikuistumisen uudistamiseksi on jo kehitetty toimivia malleja ja koottu ohjeistusta
Vaikka lainsäädäntö heikensi merkittävästi nuorten subjektiivista oikeutta palveluihin, tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon muu lainsäädäntö edelleen palveluihin pääsyä. Aikuistumisen tuelle on olemassa hyvät eväät. Esimerkiksi Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeessa on kehitetty aikuistumisen tukea ja palveluita erityisesti lastensuojelun jälkihuollon nuorten parissa sekä ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleiden aikuistuvien nuorten kanssa. Valtakunnallinen hanke tuotti laajasti tietoa ja ohjeita aikuistumisen tuen uudistamiseksi. Anti on nyt aika ottaa käyttöön nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Lue lisää YEE-hankkeen verkkosivuilta, linkki alla.
Jälkihuollon kehittäminen ja uudistaminen jatkuvat myös SOILA-koordinaatiohankkeen tukemana, sillä Euroopan sosiaalirahaston pluskaudella lastensuojelun uudistamista rahoitetaan 30 miljoonalla eurolla. Yksi ohjelman strategisista, rahoitettavista teemoista on lastensuojelun jälkihuollon uudistaminen monialaiseksi aikuistumisen tueksi. Nyt on aika innovoida myös uusia toimivia ratkaisuja jälkihuollon monialaisiksi palveluiksi sekä rakentaa vahvat sillat nuorten tarvitsemiin muihin palveluihin sekä jälkihuollon aikana että sen jatkoksi.
Tärkeintä on, ettei kukaan jäisi yksin!
Lue lisää:
Osallistu Lastensuojelun jälkihuolto muutostuulissa -teemafoorumiin 10.4.2024 ja kerro näkemyksesi jälkihuollon kehittämiseksi. Tilaisuuden järjestää Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (SOILA). Katso lisätiedot ja ilmoittaudu:
Lastensuojelu jälkihuolto muutostuulissa (THL:n tapahtumakalenteri)
Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa koordinaatiohanke (SOILA)
Yhdessä aikuisuuteen –Elämässä Eteenpäin (YEE) -hanke
Yhdessä aikuisuuteen –Elämässä Eteenpäin (YEE) -hanke (Innokylä)