Teknologian kehitys vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon sisällöt ja vuorovaikutuksen muodot asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat murroksessa.
Muutos on sekä vähittäistä että työnteon tapoja syvältä muokkaavaa. Esimerkiksi GPS-paikannuksen tai puhelimen lisääminen turvarannekkeeseen ovat vähittäisiä kehitysaskeleita, jotka eivät kuitenkaan mullista työnteon tapaa kotihoidossa. Teknologia näyttelee parannuksista huolimatta melko passiivista roolia työssä.
Erilaisten liikettä ja arkirutiineja seuraavien kameroiden ja antureiden lisääminen kotiin on esimerkki toimintaa syvällisemmin muokkaavasta kehityksestä. Teknologia kehittyy älykkäämmäksi ja aktiivisemmaksi kotihoidon tueksi.
Kotiin asennettu tietokone esimerkiksi oppii tulkitsemaan asukkaan arkitoimintoja ja tekee tarvittaessa ilmoituksen, jos asunnossa on poikkeavaa liikettä, jos jääkaappia ei ole avattu vähään aikaan, tai on muu syy epäillä asukkaan tarvitsevan apua.
Mutta eiväthän robotit voi korvata ihmistä!
Kotihoitoa saavien ja kotihoidon työntekijöiden on melko helppo hyväksyä turvarannekkeen uudet toiminnot tai lääkeannosten jakelun koneistaminen, kunhan tekniikka vain toimii luotettavasti. Apteekki on tiennyt aiemminkin ihmisten lääkityksestä ja turvaranneke lähettänyt tietoa käyttäjästään kotihoidon työntekijöille napin painalluksella.
Sen sijaan enemmän nikottelua aiheuttaa kodin varustaminen antureilla, jotka keräävät jatkuvasti tietoa asukkaan liikkeistä ja lähettävät sitä vielä eteenpäin. Kommentointia voi herättää ateria-automaatin asentaminen taloon, jos sen jälkeen ateriapalvelun työntekijä ei enää käy ja tuo ruokaa ihmisille.
Ensimmäinen ja nopea reaktio on helposti tunnepitoinen: ”Robotit eivät voi korvata ihmistä!” tai ”Kauheaa, että tuolla tavalla valvotaan ihmistä asunnossaan!”
Muistisairas elää eri maailmassa kuin terve ja toimintakykyinen
Teknologiaa ei kuitenkaan kehitetä ihmisille, joiden toimintakyky on hyvä, vaan ihmisille, jotka tarvitset apua ja tukea. Moni muistisairas pärjää vielä omassa kodissaan ja hahmottaa esimerkiksi keittiön olevan paikka syömiselle ja makuuhuoneen nukkumiselle. Pariskunnan arki saattaa toimia tutussa ympäristössä, vaikka kumpikaan ei enää pärjäisi vieraassa paikassa tai yksin.
Ateria-automaatti tai kotiin asennetut seurantalaitteet voivat olla viisas ratkaisu ikääntyneen elämänlaadun ja arjen sujumisen kannalta. Laitteiden ja välineiden käyttö tai käyttämättä jättäminen täytyy perustella niitä käyttävän henkilön tilanteesta käsin. Yleistävät tai mielikuviin perustuvat argumentit eivät hyödytä.
Yhä älykkäämmäksi kehittyvä kotihoidon teknologia herättää huolia ihmisten ja koneiden rooleista, yksityisyydestä ja tietoturvasta:
Mitä tietoja on todella tarpeen kerätä, kuka niitä saa tarkastella, missä niitä säilytetään, kuinka varmistetaan tietoturva ja miten jaetaan vastuu entistä itsenäisemmän ja aktiivisemman teknologian toiminnasta?Eihän inhimillistä kohtaamista unohdeta?
Näitä kysymyksiä on syytäkin pohtia huolella yleisesti yhteiskunnassa ja työpaikoilla tekijöiden kesken.
Älykkäänkin teknologian käyttötavoista – reiluista, vastuullisista, tarkoituksenmukaisista, huonoista tai epärakentavista – päättävät lopulta ihmiset.
Lue lisää:
Teija Hammar ym., Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2017, THL.
Ikääntyminen thl.fi’ssä