Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille. Laadun ja vaikuttavuuden edistäminen on myös yksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman päätavoitteista.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu on usein kärkikastissa, mutta ei aina. Esimerkiksi palveluiden saatavuuden osalta Suomella on parannettavaa, kertovat OECD-raportit vuosi toisensa jälkeen. Tämä on ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta iso kansallinen huolenaihe.
Erot eriarvoisuudessa ovat valtavia
Ympäri maailmaa etsitään parhaillaan ratkaisuja samaan ongelmaan: miten laatua pitäisi edistää, jotta palvelut olisivat asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia, oikeudenmukaisia, turvallisia ja vaikuttavia?
Osallistuin lokakuussa kansainväliseen terveyspalveluiden laadun huippukonferenssiin (ISQua2019) Etelä-Afrikassa. Oli ilahduttavaa todeta, kuinka määrätietoisesti eri maat pyrkivät edistämään palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ja kuinka innostuneita asiantuntijat asiasta ovat.
Laatutyön ongelmat osoittautuivat luonteeltaan samanlaisiksi maasta riippumatta, vaikka niiden syvyys vaihteleekin suuresti. Esimerkiksi eriarvoisuus on paikoin järkyttävän syvää, mutta tästä huolimatta yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien yhteisesti jakama päämäärä.
Oma viemiseni Suomesta kansainvälisille kollegoille oli THL:n vetämä laaturekisterihanke, joka tuottaa suosituksia asiakkaiden tai potilaiden saaman hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Suomessa tehtävästä kansallisesta laatutyöstä oli mukava kertoa siksikin, että THL:n visio on olla maailman vaikuttavin terveys- ja hyvinvointialan tutkimuslaitos.
Laatu konkretisoituu asiakkaan ja ammattilaisen kohtaamisessa
Osaaminen on laadun ja vaikuttavuuden perusta. Eri maiden kokemusten mukaan laadun ja vaikuttavuuden yleinen kompastuskivi on se, että ne eivät konkretisoidu ilman jokaisen ammattilaisen osaamista ja jatkuvaa panosta päivittäisessä perustyössä.
Laatu syntyy siis arjen työssä, asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutuksessa. Vaikuttavuus puolestaan syntyy kyvykkyydestä auttaa asiakasta. Ratkaisevaa on myös se, miten kerättyä laatutietoa kyetään hyödyntämään palveluiden parantamisessa.
Asiantuntijat Amerikasta, Afrikasta, Euroopasta ja Aasiasta ovat yksimielisiä siitä, että laatua edistävä perustyö edellyttää eri ammattilaisten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, toimivaa organisaatiota ja osaavaa johtamista.
Mitä maailman parhaalta sitten edellytetään?
Kun tavoitteena on maailman laadukkain ja vaikuttavin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, pitää
- selkiyttää työnjakoa ja toimintarooleja
- vahvistaa johtamisosaamista
- lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden moniammatillista yhteistyötä
- edistää monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamista
- ottaa laajasti käyttöön jollakin alueella tai jossakin organisaatiossa kehitettyjä toimivia toimintamalleja
- vakiinnuttaa laatutiedon järjestelmällinen kerääminen ja vertaisarviointi pysyväksi osaksi toimintakäytänteitä
- viestiä toimivista malleista aktiivisesti paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti.
Lisäksi on kyettävä tunnistamaan palvelujärjestelmässä piileviä ”laatuoireita” ja kitkettävä niiden juurisyitä. Esimerkiksi organisaation toimintakulttuurin ongelmien ratkominen vaikuttaa laatuun myönteisesti.
Asiakkaat laatutiedon tuottajina
Laadukas ja turvallinen hoito on sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivan ihmisen perusoikeus. Asiakkaan itse raportoima laatutieto on yksi väline laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin. Mielenkiintoa tulee kohdistaa yhä enemmän siihen, miten hoito toteutui asiakkaan itsensä mielestä.
Kyseisiä niin sanottuja PROM- ja PREM -mittareita (lyhenteet sanoista Patient Reported Outcome Measure ja Patient Reported Experience Measure) kehitetään ja otetaan käyttöön vauhdilla ympäri maailmaa. Myös THL:n laaturekisterihanke tuottaa suosituksia asiakkailta kerättävän laatutiedon lisäämiseksi, mikä on askel kohti asiakaslähtöisempää palvelujärjestelmää.
Asiakkaiden kokemukset hoidon vaikuttavuudesta ja saamastaan palvelusta laajentavat tietoa koko palvelujärjestelmän laadusta, vahvistavat järjestelmän läpinäkyvyyttä sekä tuottavat vertailutietoa eri toimijoiden käyttöön.
Kansainvälinen konsensus on, että laadun ja vaikuttavuuden edistäminen edellyttää aina vahvaa yhteistä päämäärää.
Jotta laadukkaat ja vaikuttavat palvelut olisivat Suomessakin kaikkien saatavilla ja lopputuloksena olisi aidosti maailman parasta laatua, Tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden tulee muuttua konkretiaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä.
***
ISQua2019 – konferenssissa esiteltiin THL:n Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit- hankkeen tuloksia asiakaslähtöisyyden, avoimuuden, läpinäkyvyyden ja valinnan vapauden edistämiseksi. Hankkeen tuottamat suositukset julkaistaan kansallisessa laatukonferenssissa 19.–20.11.2019.
Lue lisää laatukonferenssista
Lue lisää Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeesta