Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla.

Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa hyviä ratkaisuja työllistämisen edistämiseksi kuin sieniä sateella. Tuloksilla on sekä maakunnallista että valtakunnallista käyttöarvoa sekä ennen kaikkea juurruttamispotentiaalia. Ne ovat kokonaisuudessaan maakuntien käytettävissä vuoden 2018 lopussa.

Kentältä nousi tarve juurruttamistyön tuelle

Koordinoimillamme kokeiluilla on tarvetta konkreettiselle työkalulle, jonka avulla juurruttamista voisi tehostaa. Oman haasteensa on tuonut myös kohderyhmän tarvitsemien palveluiden sijoittuminen eri hallinnonalojen alle. Osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistäminen tarvitsee monialaista osaamista ja eri hallinnonalojen yhteistyötä. Kohderyhmän työllistymisen tukemisessa tarvitaan niin sote- kuin kasvupalveluiden välistä yhteistyötä ja siiloutumattomia palvelukokonaisuuksia.

Tavoitteena on yhteinen keskustelufoorumi toimivien käytäntöjen juurruttamiseksi ja yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Tähän kehitetty menetelmä on Konsensussopimus.

Kärkihankkeen kokeiluissa testataan uutta tapaa juurruttaa tuloksia

Konsensussopimus on sapluuna, joka on selkeä ja helppo ottaa käyttöön juurruttamistyössä. Sitä voidaan soveltaa mihin tahansa teemaan, jonka edistämiseksi tarvitaan yhteistä tahtotilaa. Se ei ole juridisesti sitova, mutta se on julkinen lupaus ja alueellisen yhteistyön alkuliemi. Vastaavankaltaista toimintatapaa on käytetty esimerkiksi Kaikenikäisille hyvä Suomi -raportin taustalla.

Seuraavassa on tiiviisti esitetty konsensussopimisen prosessi:

  1. Sopimista varten muodostetaan työryhmä. Ryhmään kutsutaan ne keskeiset tahot, joilla on intressiä ja mahdollisuus sopia juurrutettavista asioista sekä yhteistyön tarve. Avainasemassa on kokousten valmistelija, joka pitää huolen sopimusprosessin tavoitteellisesta etenemisestä. Ryhmää johtamaan valitaan juurrutettavan asian näkökulmasta johtava asiantuntija tai alueellinen auktoriteetti.
  2. Ryhmän tehtävänä on paikallistaa hyväksi todetut ja vaikuttavat käytännöt. Ryhmä muodostaa yhteisen tahtotilan ja vision tulevaisuuden maakunnasta, johon sopimisella pyritään.
  3. Ryhmä hahmottelee sopimuksen sisällöt. Varsinaisen sopimuksen sisällön elementtejä voivat olla esimerkiksi alueelliset tavoitteet, niiden toteutus ja toimeenpanon aikataulutus sekä toteutuksen seurannan indikaattorit ja vastuutahot.
  4. Sopimus allekirjoitetaan. Prosessi päättyy työryhmän yhteiseen sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Allekirjoitustilaisuus on myös herkullinen hetki kertoa laajasti eri sidosryhmille, mikä on julkilausuttu tavoite asiassa ja millaisia toimenpiteitä tahdotaan edistää.

Konsensussopiminen sopii maakuntauudistuksen myllerryksen keskelle

Hyvien toimintamallien juurruttamiseen tuo epävarmuutta se, ettei tiedetä ketkä toimijat tulevat olemaan läsnä ja päättämässä vuonna 2020. Tämä ei kuitenkaan ole este Konsensussopimukselle vaan päinvastoin.

Konsensussopiminen voi parhaimmillaan toimia maakuntavalmistelun tukena ja siitä noussut tahtotila yhtenä palvelustrategian laatimisen ohjenuorana. Lisäksi sopimisprosessi tekee tutuksi tahot, jotka eivät välttämättä ole tottuneet työskentelemään yhdessä aiemmin.

Konsensussopimisen ansiosta siihen osallistuvilla tahoilla on mahdollisuus olla rakentamassa yhdessä maakunnan tulevaisuutta kohti tasa-arvoista työelämää. Se mahdollistaa palvelujen välisten siilojen murtamisen tähdäten asiakaslähtöisiin palvelukokonaisuuksiin.

Ensimmäinen Konsensussopimuksen käyttöönsä ottava kokeilumaakunta on Päijät-Häme. Kurkkaa Innokylästä Päijät-Hämeen alueellisen kokeilun esitykset konsensussopimuksen sisällöiksi.

Kirjoittajat työskentelevät OTE-kärkihankkeen projektissa Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Tehtävänä on sparrata alueellisia kokeiluita. Kokeiluissa tulosten juurruttaminen on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia.

Alueelliset kokeilut Twitterissä: @OTEkokeilut, #OTEkokeilut.

Lisätietoa

Ota Konsensussopiminen käyttöön omassa työssäsi Innokylän verstaalla

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *