Islantia kohtasi vuosikymmen sitten vakava taloudellinen kriisi, joka kosketti kaikkia maan asukkaita. Kun Islanti oli Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2014, yksi pääteemoista oli yhteiskunnallisten kriisien seuraukset ja niiden mittaaminen. Islantilaisen Sigríður Jónsdóttirin johtamassa NOVI-hankkeessa valittiin kolmekymmentä hyvinvointia mittaavaa osoitinta. Niiden tarkoitus on varoittaa mahdollisimman reaaliajassa kansalaisten hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista.

Mittaristo sisältää monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, mm. työllisyyteen ja koulutukseen sekä yksilölliseen hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Sosiaalityön professori Åke Bergmark Tukholman yliopistosta kävi 4.12.2018 Tukholmassa järjestetyssä Pohjoismaisessa hyvinvointifoorumissa läpi muutamia osoittimia ja niiden käytettävyyttä hyvinvoinnin mittaamisessa ja muutosten havaitsemisessa.

Suomessa on Pohjoismaista eniten nuoria, jotka eivät ole töissä eivätkä koulutuksessa (ns. NEET-mittari, Not in Employment, Education or Training). 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä tällaisia miehiä on enemmän kuin naisia. 25–34-vuotiaissa naiset ovat puolestaan enemmistönä, todennäköisesti lapsenhankinnan ja -hoidon vuoksi. Pitkästä talouskriisistä huolimatta Islannissa alle 30-vuotiaita työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria aikuisia on Pohjoismaista vähiten.

Suhteellinen köyhyys (tulot alle 60 % mediaanitulosta) on yleisintä Ruotsissa ja lisääntyy vuosi vuodelta. Köyhiä on paljon erityisesti yksinhuoltajien ja 65 vuotta täyttäneiden joukossa. Myös Norjassa suhteellinen köyhyys on yleistä ja lisääntyy erityisesti yksinhuoltajilla. Yllättäen Islannissa köyhiä on suhteellisesti Pohjoismaista vähiten – ja määrä vähenee edelleen. Suomessa köyhien määrä on vakaa.

Päivähoitoa käytetään eniten Islannissa. Kolme vuotta täyttäneistä, mutta alle kouluikäisistä islantilaislapsista 95 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä; Suomessa osuus on vain 60 prosenttia. Alle kolmevuotiailla Pohjoismaiden väliset erot ovat vielä suuremmat – Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan vähiten kotihoidon tuen laajan käytön vuoksi.

Vanhempainvapaista islantilaiset miehet käyttävät kolmasosan. Harvinaisinta miesten vanhempainvapaat ovat Suomessa ja Tanskassa (noin 10 prosenttia vanhempainvapaista). Islannin finanssikriisin aikana tosin miesten pitämät vanhempainvapaat vähenivät. Tätäkään tietoa ei olisi saanut esille, ellei hyvinvointi-indikaattoreita olisi kerätty samoilla tavoilla.

Islannin talouskriisin kannalta mittari valmistuu liian myöhään, mutta tulevaisuuden kannalta sen tarkoitus on hälyttää, mikäli talouden muutosten tai muiden yhteiskunnallisten syiden vuoksi kansan hyvinvoinnissa tapahtuu muutoksia. Samalla järjestelmä vahtii, millaisia poliittisten päätösten vaikutukset ovat.

Moni valituista muuttujista saadaan EU-tiedonkeruista. Yhteisiä säännöllisiä haastattelututkimuksia ei Pohjoismaissa ole – eikä välttämättä edes tule. Hallinnollisista rekistereistä saadaan runsaasti tietoja, mutta niiden saatavuus on yleensä varsin hidasta ja tiedot kattavat yleensä vain palveluiden parissa olevat. Kuukausittaisia tilastoja on eri maissa alettu jo kerätä, mutta pohjoismaisella tasolla tiedot kerätään toistaiseksi vuositasolla.

Mitään nopeaa hälytysjärjestelmää hyvinvoinnin muutoksista ei vielä siis ole saatavilla.

Esitelmässään Åke Bergmark piti tällaisen järjestelmän kehittämistä tärkeänä, mutta Pohjoismaiden välinen vertailu voi osoittautua hankalaksi: yhtenäisestä perustasta huolimatta maiden järjestelmät ovat erilaisia. Vuosittaisten vaihteluiden tulkintaan saatetaan tarvita paljon lisätietoja, joita voi olla hankala saada. Tätä puutetta korjaavat pohjoismaiset tilastokomiteat, jotka keräävät tietoja kaikkien Pohjoismaiden sosiaaliturvaan ja -palveluihin sekä terveydenhuoltoon liittyvistä järjestelmistä.

Lisäksi tarvitaan kätevä ja helppokäyttöinen tietojen esittämistapa. Tällainen on jo tehty, mutta sitä ei vielä ole julkistettu. Kun sen toiminta saadaan sujuvaksi, koko järjestelmän toiminta ja kustannukset arvioidaan. Pohjoismaisen ministerineuvoston sosiaali- ja terveyspoliittinen virkamieskomitea tehnee päätöksen järjestelmän jatkosta vuoden 2019 aikana.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *