Mummo säikähti takaisinperintää

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely ja maksatus siirtyi vuosikymmenien periaatekeskustelun ja kokeilujen jälkeen kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Siirrolla tavoiteltiin perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua asuin- tai oleskelupaikasta riippumatta. Valmisteluvaiheessa puhuttiin yhden luukun periaatteesta, palvelujen paremmasta saatavuudesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, kun Kelassa jo olevia tietoja voidaan hyödyntää hakemusten käsittelyssä.

Iäkäs pariskunta muutti olosuhteiden pakosta erilleen. Kela myönsi mummolle vuokravakuuden ja perustoimeentulotukea. Hieman myöhemmin mummo kuitenkin sai Kelalta kirjeen, jossa sanottiin, että myönnetyt toimentulotuet peritään aviopuolisolta, koska eroa ei ole vireillä. Mummo säikähti ja muutti takaisin vaarin luo vaatimattomiin olosuhteisiin.

Kunta ei olisi lähtenyt perimään rahoja, koska erillään asuva pariskunta olisi katsottu eri taloudeksi. Kela sen sijaan määrittelee parisuhteen tiukemmin.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei siis tapahtunut kitkattomasti, ja Kela onkin joutunut julkisuudessa kovan kritiikin kohteeksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto on useampaan otteeseen huomauttanut Kelaa puutteista. Myös Kelan omissa selvityksissä on havaittu monia ongelmia. Tätä blogia kirjoitettaessa (20.6.2018) uutisoitiin, että Kelan toimihenkilöt ovat lähettäneet Kelan johdolle kirjelmän, jossa ollaan huolissaan toimeentulotukia käsittelevän henkilöstön jaksamisesta. Henkilöstö mainitsee ongelmaksi esimerkiksi sen, ettei tehtävään ole saatu riittävää perehdytystä.

Kelan ja kuntien tulkinnoissa edelleen suuria eroja

THL on seurannut joidenkin vuosien ajan toimeentulotuen myöntämiseen liittyvien määräaikojen toteutumista kunnissa ja nyt myös Kelan paikallistoimistoissa. Kyselyt on toteutettu kaksi kertaa vuodessa. Niihin velvoittava lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2016.

Pariin viimeisimpään kyselyyn on otettu mukaan vaihtuva kysymys, jossa kuntien edustajat ovat voineet vapaamuotoisemmin kuvata tärkeiksi kokemiaan pulmatilanteita tai antaa muuta palautetta. Keväällä 2018 kysyttiin kuntien ja Kelan välisistä tulkintaeroista erityisesti perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen rajatapauksissa. Kaikkiaan 170:stä määräaikoihin vastanneesta kunnasta 97 käytti mahdollisuutta hyväkseen.

Yleiskuva on ristiriitainen, sillä perustoimeentulotuen ja täydentävän tuen välisissä tulkinnoissa näyttää kuntien ja Kelan välillä olevan edelleen melkoisia eroja. Kuntien vastauksissa toistuvat edelleen samat ongelmakohdat eli kohtuullisten asumiskulujen ja korvattavien lääkkeiden määrittely sekä tulojen vyörytys eli huomioiminen tulevissa laskelmissa. Myös asiakasmaksujen jakaantuminen perustoimeentulotuen ja täydentävän tuen välillä on ollut Kelan ja kuntien välillä kiistanalaista etenkin palveluissa, jotka sisältävät palveluasumista, lääkehuoltoa ja muuta kuntoutusta. Sellaisiahan ovat tyypillisesti kuntouttavat päihde- ja mielenterveyspalvelut.

”Muutoksena päätöksen teossa on esimerkiksi se, että nykyään asiakkaiden tulot kohdennetaan Kelan perustoimeentulotukilaskelmassa kuluvalle kuukaudelle vaikka tulot olisivat maksussa vasta kuukauden loppupuolella. Toisena esimerkkinä: ennen Kela-siirtoa asiakkaille myönnettiin terveydenhuoltomenoja pienestä ylijäämästä huolimatta. Kela myös arvioi kuntaa tarkemmin lääkkeen välttämättömyyttä.”

”Kunnan näkökulmasta hammasproteeseihin liittyvä toimeentulotuen hakeminen ollut asiakkaalle työlästä. Kunnan hammashoitola ohjannut asiakkaan yksityiselle hammasteknikolle, Kela vaatinut kustannusarvioita ja hammaslääkärin lausuntoja, joita ei ole osattu laatia Kelaa tyydyttävällä tavalla.”

”Kunnat paikkaavat Kelan toimintaa, joka ei ollut tarkoitus! Kunnat tekevät valtavasti lausuntoja, jotta asiakkaat saisivat etuudet ja palvelut, jotka heille lain mukaan kuuluvat. Tarvitaan suoranaista sosiaalityön väliintuloa asiakkaiden tilanteissa.”

Toki moni asia on onnistunutkin, esimerkiksi nopea ajanvaraus ja puhelimitse tehtävät hakemukset. Verkko- ja sähköistä asiointia sekä nettisivuja pidettiin Kelassa parempina kuin kunnissa – jos niitä osataan käyttää. Päätökset on tehty alkuvaiheen vaikeuksien jälkeen määräajassa ja pitemmälle ajalle sekä virheet on korjattu pääsääntöisesti nopeasti. Nopea päätöksenteko on kuitenkin varmuudella mahdollista silloin, kun asiakkaalla on säännölliset tulot ja menot. Maininnan arvoista on, että nykyisellään kunnan sosiaalityöntekijältä tai sosiaaliohjaajalta saa aikaa paremmin ja enemmän.

Perusturvan uudistus ei ole vain etuusuudistus

Toimeentulotuen käsittely- ja maksatuspaikan siirtämisen ajateltiin tuovan runsaasti etuja. Uudistuksesta aiheutui kuitenkin huomattavan laajoja, odottamattomia seurauksia. Toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja usein erityistä harkintaa vaativana sosiaalipalveluna ei siirtopäätöstä tehtäessä ymmärretty.

Poliittista päätöksentekoa moititaan usein hitaaksi, mutta toimeentulotukiuudistuksen tapauksessa iski pikemmin vauhtisokeus.

Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta siirron valmisteluun jäi aivan liian vähän aikaa, jolloin korjausliikkeitä on jouduttu tekemään useampia – ja joudutaan nähtävästi tekemään yhä edelleen. Kuntien varsin tuoreiden vastausten perusteella kaikki palikat eivät ole vieläkään kohdallaan. Myöskään tulevassa perusturvan uudistustyössä kyse ei ole vain perusturvaetuuksien yhteensovittamisesta, vaan palvelujen ja yksilöiden toimintakyvyn ja tilanteiden huomioimisesta kokonaisuudessaan ja konteksteissaan.

Lainaukset ovat esimerkkejä kyselyaineistosta.