Hyvinvointialueilla yhtenäistetään parhaillaan eri asiakasryhmien palveluja. Onko sinun hyvinvointialueellasi tunnistettu työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan NEET-nuoren tarvitsemat palvelut vai jääkö NEET-nuori näkymättömäksi väliinputoajaksi palvelujärjestelmässä?
Palvelujärjestelmä on haastava erityisesti NEET-nuorelle
Perusterveydenhuollon lainmukaiset ehkäisevät palvelut kuuluvat kaikille. Nuorten ja nuorten aikuisten palvelut määräytyvät tällä hetkellä pitkälti nuoren sosioekonomisen aseman mukaan; opiskelijoille kuuluu opiskeluterveydenhuolto, työssä käyville työterveyshuolto. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella oleville nuorille suunnattuja palveluja on vähän ja ne ovat usein hajanaisia. Ikäperusteisesti osalle heistä on tarjolla nuorille tarkoitettuja erillisiä palveluja ja toimintayksiköitä, osalle aikuisten palveluja. Palvelujen järjestämistä koordinoi harvoin mikään tietty taho, jolloin nuoren voi olla vaikea löytää hänelle kuuluvat palvelut tai hänelle tarjotaan päällekkäisiä palveluja.
Vaikkakin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ovat heterogeeninen ryhmä ja heidän elämäntilanteensa vaihtelee, ovat syrjäytymisen riskitekijät tässä ryhmässä selvästi yleisempiä. Heillä on muita ikäisiään useammin sekä fyysisiä pulmia että mielenterveys- ja päihdeongelmia. Lisäksi NEET-nuoret kohtaavat usein arjen hallinnan, työllistymisen ja toimeentulon haasteita. Jotta nuori pääsee palvelujen piiriin, edellyttää se usein oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista. Tämä voi olla NEET-nuorelle liian haastavaa.
Miksi hyvinvointialueiden kannattaisi kehittää NEET-nuorille suunnattuja palveluja?
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalla nuorella on yhtäläinen oikeus nuorten kehitysvaiheisiin ja pulmiin perehtyneisiin terveys- ja sairaanhoitopalveluihin kuin opiskelijoilla opiskeluterveydenhuollossa. Heillä on myös oikeus nuorille suunnattuun yksilölliseen terveysneuvontaan, kuten seksuaaliterveys-, ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan. Inhimillisten näkökulmien lisäksi syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen ja tukea tarvitsevan nuoren saaminen palvelujen piiriin on kustannustehokasta, kun nuoret saadaan mahdollisimman nopeasti opiskelu- ja työkuntoisiksi.
Miten sote-palveluja tulisi NEET-nuorille kehittää?
NEET-nuorten palvelut voidaan toteuttaa osana hyvinvointialueen jo olemassa olevia palveluja, kuten terveysasemien, opiskeluterveydenhuollon, nuorten palvelupisteiden tai Ohjaamon toimipisteiden palvelujen yhteydessä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien, monialaista palvelua tarvitsevien nuorten tavoittamiseksi tarvitaan kuitenkin uudenlaisia työtapoja.
NEET-nuorten palvelujen toimintatavat tulee järjestää siten, että nuorten erityistarpeet otetaan huomioon. Se tarkoittaa helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja, joissa nuorella on mahdollisuus fyysisen kohtaamisen lisäksi etäpalveluun, anonyymiin yhteydenottoon ja tukeen sekä palvelujen jalkautumiseen nuoren luokse. NEET-nuoren tavoittamiseksi on palveluissa hyvä ottaa käyttöön etsivä työote, jossa pyritään löytämään niitä asiakkaita, jotka jättävät aikoja käyttämättä.
Nuoren tilanne vaatii usein eri palvelujen tiivistä, hyvin organisoitua yhteistyötä. Nuoren suostumuksella tarvittavat palvelujen edustajat, kuten sote- ja työvoimapalvelut, selvittelevät nuoren kanssa hänen kokonaistilannettaan ja järjestävät tukea tai hoitoa. Nuorelle nimetään omatyöntekijä, joka koordinoi nuoren palvelujen yhteensovittamista.
Palvelut tehdään nuorille näkyviksi selkiyttämällä yhteydenottokanavia ja tehostamalla niistä tiedottamista. Kohtaamisissa edetään nuorelle sopivassa tahdissa ja otetaan nuori mukaan omien palvelujen ja hoidon suunnitteluun. Näin jo olemassa olevissa palveluissa voidaan tukea NEET-nuorta kiinnittymään palveluihin, joissa nuori voi kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
Lue lisää
Uusi verkkojulkaisu: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito: Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille (julkari.fi)