Tällä viikolla vietetään diabetesviikkoa. Diabetesta sairastaa tietäen tai tietämättään runsaat puoli miljoonaa suomalaista aikuista. Diabeteksessa ja sydän- ja verisuonisairauksissa on merkittäviä terveyseroja eri väestöryhmien välillä sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Terveyseroja on pyritty kaventamaan jo vuosikymmeniä, mutta tässä työssä kulttuurisesti moninainen väestö ja sen tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Terveyteen vaikuttavat elintapojen lisäksi esimerkiksi etninen tausta ja geeniperimä, rakenteellinen rasismi ja syrjintä sekä erilaiset altistukset ennen maahanmuuttoa ja sen jälkeen.
Terveyserojen kaventaminen edellyttääkin uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Apuna voi käyttää 4K-viitekehystä, jossa neljän askeleen kautta kansanterveystyöhön on mahdollista sisällyttää väestön yhdenvertaisuutta edistävä työ.
4K-viitekehys koostuu näistä neljästä askeleesta:
- Kriittisesti tarkastellen
- Kehystäen tiedolla
- Kehittäen yhdessä
- Kaikille saavutettavasti viestien
Näitä neljää askelta olemme soveltaneet käytäntöön Euroopan laajuisessa Joint Action on Cardiovascular Diseases and Diabetes (JACARDI) -hankkeessa. Hankkeeseen kuuluu paikallisia pienempiä hankkeita. Meidän hankkeissamme toisessa kehitetään Suomessa asuvalle somalitaustaiselle väestölle elintapaohjausta ravitsemuksesta ja liikunnasta vertaisryhmäohjaajien avulla, ja toisessa edistetään kulttuurisesti moninaisten odottajien terveyslukutaitoa äitiysneuvolassa.
Seuraavassa kerromme, mitä periaatteiden toteuttaminen on tarkoittanut käytännön työssä.
Kriittinen tarkastelu luo pohjan moninaisuuden valtavirtaistamiselle
Kriittisellä tarkastelulla tarkoitetaan omien ennakko-oletusten ja asenteiden tunnistamista ja niiden kyseenalaistamista. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten moninaisuutta voidaan valtavirtaistaa eli huomioida kaikessa työssä, ei vain sellaisessa, jossa erilaiset vähemmistöt ovat keskiössä. Kriittinen tarkastelu on luonut pohjan myös molempien projektiemme kehittämistyölle.
Käytännössä kriittinen tarkastelu on tarkoittanut sitä, että olemme säännöllisesti pysähtyneet pohtimaan omaa ajatteluamme ja toimintatapojamme. Meille asiantuntijoille tutkimuksiin osallistuminen on itsestäänselvyys, mutta kohderyhmän edustaja tai kyselyyn vastaaja saattaa esimerkiksi tuntea epäluuloa viranomaisia kohtaan. Tästä syystä asiantuntijan omien etuoikeuksien ja valta-aseman tarkastelu on erityisen tärkeää.
Ajantasainen ja tutkittuun tietoon perustuva toiminta takaa parhaat tulokset asiakkaille
Kun tehdään päätöksiä kehityskohteista sekä suunnitellaan ja toteutetaan toimia, on tärkeää tarkastella laajasti taustatietoja, tilastoja ja yhteiskuntaa. Millaisia tarpeita aiempi tutkimus on tunnistanut? Mitkä ryhmät on huomioitu aiemmissa hankkeissa ja tutkimuksessa, ja ketkä ovat jääneet varjoihin? Mitä tietoa aiheesta ei ole vielä saatavilla?
Jo projektiemme suunnitteluvaiheessa perehdyimme aiheeseen liittyvään tutkimukseen, josta projektien ideat saivatkin alkunsa. Tutkitun tiedon aukkoja olemme paikanneet konsultoimalla muita asiantuntijoita ja tekemällä esimerkiksi kehittämistyötämme tukevia laadullisia haastatteluja ammattilaisille ja asiakkaille.
Yhteiskehittäminen avaa ovia yhdenvertaisempaan ja moninaisempaan päätöksentekoon
Yhteiskehittäminen on keskeistä projekteissamme. Neuvolaprojektissa materiaaleja ja toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan yhdessä monikielisten odottajien ja ammattilaisten kanssa. Yhteiskehittämistä on tehty kohderyhmät huomioiden monella eri menetelmällä verkossa ja kasvotusten, jotta kaikille löytyy sopiva tapa osallistua.
Myös elintapainterventiossa kohderyhmä ja sidosryhmät on otettu mukaan intervention suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja päätöksentekoon. Lisäksi olemme hyödyntäneet somalitaustaisille kehitettyjä StopDiabetes-materiaaleja, jotka kääntämisen lisäksi kulttuurinmukaistettiin yhdessä kohderyhmän kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkkien mukauttamista kohderyhmälle sopiviksi ja puhutteleviksi.
Viestinnällä varmistetaan, että tieto tavoittaa ihmiset
Viestintää suunniteltaessa on tärkeää huomioida erilaiset väestöryhmät ja heidän tarpeensa. On syytä pohtia kriittisesti, miten viesti välitetään, kuka päättää viestin sisällöstä ja miten se tulkitaan, ketkä saavat viestin ja milloin sekä missä kanavassa viesti tavoittaa yleisön parhaiten.
Olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota siihen, että materiaalit ovat saavutettavia, kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden huomioivia ja kohderyhmiä puhuttelevia. Tässä keskiössä on yhteiskehittäminen.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että neuvolaprojektissa mietimme yhdessä odottajien ja terveydenhoitajien kanssa, miten luoduista materiaaleista ja toimintamalleista voisi viestiä niin, että tieto olisi kaikille saavutettavaa. Kulttuurinmukaistaminen, selkeys ja yhdenvertaisuus on huomioitu myös elintapainterventioprojektin oppaissa ja videoissa.
Lähde sinäkin kokeilemaan, miten 4K-viitekehys toimii työssäsi
Moninaisuuden huomioiminen terveydenedistämistyössä ei ole vain eettisesti oikein – se myös tuottaa tutkitusti parempia hoitotuloksia.
4K-viitekehys tarjoaa konkreettisia keinoja tehdä esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta entistä yhdenvertaisempaa. 4K on ennen kaikkea toimintatapojen muutosta, eikä se välttämättä tarkoita suuria rahallisia panostuksia. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin omaa toimintaa kriittisesti tarkastelemalla.
JACARDI on saanut rahoitusta EU4Health-ohjelmasta vuosille 2021–2027, sopimuksen numero 101126953 mukaisesti.
Lue lisää:
Kuuntele, kysy ja kohtaa – saavutettavampaa viestintää kulttuurisesti moninaiselle kohdeyleisölle (THL blogi)
Tunnetko yleisösi? Saavutettava viestintä huomioi ihmisten moninaisuuden (THL blogi)
Are you walking the walk, or still talking the talk? (European Public Health Alliance, Guest Article)