Eurooppaan saapui yli miljoona pakolaista vuonna 2015. Näistä neljäsosa on lapsia.  Suomen Tukholman suurlähetyksessä toukokuun puolivälissä järjestetyssä kokouksessa keskustelivat Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutetut median, järjestöjen ja viranomaisten kanssa yksin maahan tulleiden lasten terveydestä ja hyvinvointiongelmista.

Lasten ääni jää julkisessa keskustelussa usein kuulematta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat sitoutuneet YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Niinpä Ruotsin lapsiasiavaltuutetun toimisto on tavannut satoja pakolaislapsia eri puolella maata kartoittaakseen heidän tilannettansa:

  • Väliaikaiseksi aiotut asumisjärjestelyt kestivät pitkään.
  • Yhteistä kieltä ei ole löytynyt.
  • Kengistä ja lämpimistä vaatteista on puutetta.
  • Lääkärille tai terveydenhoitajalle ei ole päässyt ilmeisestä tarpeesta huolimatta.
  • Vastaanottokeskuksissa ei ole ollut tekemistä – jopa kynistä ja paperista oli puutetta.

Suomeen yksintulleiden määrä oli pitkään pari sataa, mutta vuonna 2015 saapui yhteensä 3024 lasta ilman vanhempaa, sukulaista tai huoltajaa. Heistä vain pieni osa on saanut päätöksen: Vuonna 2015 tehtiin 168 päätöstä, joista 112 oli myönteistä, 2 kielteistä ja loput raukesivat tai jätettiin tutkimatta.

Ruotsissa päätösten lukumäärä oli samana vuonna kymmenkertainen. Ruotsissa noin yhdeksän kymmenestä saa turvapaikan tai oleskeluluvan.

Oleskeluluvan saaminen vaikeutuu

Oleskeluluvan myöntämisestä humanitaarisen suojelun perusteella on juuri luovuttu – vaikka niitä ei ole myönnetty montaakaan vuodessa. Samalla on linjattu, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne on parantunut niin, etteivät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuta vaaraa henkilölle vähentäen toissijaista suojelua koskevia myönteisiä päätöksiä.

Eniten yksin tulleita lapsia on tullut juuri näistä maissa: 63 % vuonna 2015 yksin tulleista lapsista on tullut Afganistanista 21 % Irakista ja 8 % Somaliasta.
Suomen lapsiasiavaltuutetun toimisto on arvioinut, kuinka hyvin  toteutuvat nykytilanteessa. Lähtökohtana ovat seuraavat periaatteet:

 

  • Lapsen edun on oltava etusijalla.
  • Lasta ei ole oikeus  syrjiä.
  • Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi prosessin aikana.
  • Lapsella on oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen.

Vaikka yksin tulleita lapsia on vähän, nosti lapsiasiavaltuutettumme Tuomas Kurttila esille teini-ikäiset, joilla on suuri riski jäädä ilman koulutusta ja työtä. Kotiuttamisessa ensisijaista on kielitaito, joten kansalliskielten opettamista on vahvistettava jo päiväkodista lähtien. Suomessa voitaisiin aloittaa kotouttaminen enenevästi ruotsiksi, joka voi olla maahanmuuttajille suomea helpompi kieli.

Pohjoismaiden olisi tärkeä lisätä yhteistyötä tutkimuksessa ja seurannassa. Tietopohja on heikko ja tiedot hajanaisia. Suomesta tietoja maahanmuuttajataustaisten terveydestä saadaan mm. Kouluterveyskyselystäja erillistutkimuksista, joita ovat mm. Etnokids ja juuri alkanut rekisteritutkimus pakolaisina maahan tulleiden lasten terveydestä.

Ruotsissa on jo tehty tutkimusta yksin tulleista lapsista. Tulosten mukaan psyykkinen oireilu on runsasta ja mielenterveyspalveluiden tarve usein välitöntä.

Miten edistetään lasten terveyttä ja hyvinvointia?

Ruotsalaiset ovat kokeilleet ilmaista puhelinpalvelua turvapaikanhaussa ja oleskelulupaprosessissa avustamisessa. Ruotsin lapsiasiavaltuutettu Fredrik Malmberg on vaatinut hakuprosessien nopeuttamista lasten oikeuksien turvaamiseksi ja viranomaisyhteistyön parantamista. Ruotsalaiseen tapaan peräänkuulutetaan kansallista suunnitelmaa, joka koskisi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja työllistymistä. Lisää resurssejakin tarvitaan. Periaatteessa yksin tulleiden vanhemmat pitäisi etsiä, mutta käytännössä tähän ei ole varoja.

Erityinen ongelma on katoavat lapset. Osa katoaa karkotuksen uhan alla, osa on ihmiskaupan uhreja, ja osa jatkaa vapaaehtoisesti toiseen maahan. Jotkut sekaantuvat rikollisuuteen. Ruotsissa on kehitetty tarkastuslista, jonka avulla voidaan arvioida lapsen katoamisriskiä. Katoamista ennustavia tekijöitä ovat useat poissaolot, puheluiden runsaus, käteisvarojen paljous, kontaktien välttäminen henkilökunnan kanssa ja aiemmat yhteydet poliisin kanssa.

Yksityiset ihmiset, järjestöt ja yritykset voivat kantaa kortensa kekoon kotouttamisessa. Choose Your Futuren Joonas Lyytikäinen esitteli Tukholmassa Barack Obaman palkitsemaa mobiilisovellusta, jonka avulla voi edistää maahanmuuttajien kotiutumista. Turvapaikanhakijat pitivät suurimpina ongelminaan tiedonpuutetta uudesta maastaan ja kotikunnastaan, puuttuvia kontakteja paikallisiin ja tekemisen puutetta. Uuden sovelluksen avulla voi tutustua omaan uuteen kotiseutuun ja saada lisätietoja paikkakuntansa tapahtumista.

Ensimmäinen versio on tehty Turun kaupungin käyttöön, mutta markkinoidaan myös muihin kuntiin ja pyritään laajentamaan sen käyttöä muihin väestöryhmiin kuin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *