Neuvoloista ja niiden tarjoamista palveluista käydään ajoittain aktiivista julkista keskustelua. Ja niin pitääkin, julkisista palveluista on hyvä käydä julkista keskustelua. Usein esitetään, että lastenneuvolat eivät seuraa aikaansa, kun ne vain mittaavat lasten kasvua. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvoloiden pitäisi keskittyä tukemaan vain erityisen tuen tarpeessa olevia. Ja kolmannet näkevät digitaaliset palvelut nykyisten historiallisen ansiokkaiden neuvolapalvelujen tulevaisuuden muotona.

Meidän mielestämme neuvolat seuraavat aikaansa. Ja universaaleille neuvolapalveluille, jotka kohtaavat asiakkaansa kasvokkain, on edelleen painavat perusteet.

Lasten terveysseuranta, kasvun ja kehityksen mittaaminen ovat neuvolassa yhä ajankohtaisia. Esimerkiksi kehitykseen liittyvän häiriön varhainen tunnistaminen auttaa järjestämään tarvittavat tukitoimet ajoissa ennen kuin ongelmat syvenevät.  Ja rokotukset suojaavat lasta lukuisia infektiotauteja vastaan.

Mutta samalla neuvolatyön paino on siirtynyt lapsen tärkeimmän kasvuympäristön, koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on mitä ajankohtaisinta toimintaa tänä päivänä. Lapsen terveys ja hyvinvointi ovat vahvasti riippuvaisia vanhempien hyvinvoinnista.

Uudistuvat neuvolapalvelut

Neuvolat tukevat vanhemmuutta riippumatta asiakkaan sukupuolesta, perherakenteesta tai sosioekonomisesta asemasta. Raskausaikana käynnistyy yksilöllinen kasvu vanhemmuuteen ja siitä keskustellaan ja sitä tuetaan neuvolavastaanotoilla. Tukea annetaan vanhempana olemiseen ja lapsiperheen arjessa jaksamiseen. Neuvolassa kerrotaan huolenpidon ja rakkauden osoittamisen merkityksestä lapselle ja vastataan kasvatukseen liittyvissä kysymyksiin.

Neuvolassa tuetaan myös parisuhdetta. Vanhemmuuden ja parisuhteen kokonaisvaltainen psykososiaalinen tukeminen, voimavarojen vahvistaminen ja stressin vähentäminen edistävät koko perheen hyvinvointia.

Kotikäynnit asiakkaiden luona raskauden aikana ja lapsen synnyttyä tukevat aikuisten kasvua vanhemmiksi. Lisäksi kotikäyntejä on voitava tarjota tilanteen mukaan erityistä tukea tarvitseville perheille. Neuvolan tehtäviin kuuluu myös moniammatillisen perhevalmennuksen järjestäminen. Suositusten mukaan perhevalmennuksen yhtenä tavoitteena on vertaistuen tarjoaminen perheille. Vertaistuella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia vanhemmuuteen ja siihen on tarpeen lisätä voimavaroja tulevaisuudessa.

Myös isyyden ja äitiyden tunnustamisen vastaanottaminen raskausaikana on uutta neuvoloiden toimintaa. Tämä tukee vanhemmaksi kasvamista jo raskauden aikana.

Universaalit palvelut tukevat leimaamatta

Usein toistettu ehdotus on, että universaalien palvelujen sijasta neuvolan pitäisi keskittyä riskiryhmien tukemiseen. Korona-aika on osoittanut selkeästi, että huoli, pelko ja uupumus sekä tuen tarpeen lisääntyminen koskettaa kaikkia perheitä riippumatta koulutuksesta, taloudellisesta tilanteesta tai aiemmasta tuen tarpeesta. Universaalit palvelut tukevat leimaamatta perhettä.

Neuvolan laajojen terveystarkastusten tavoitteena on ollut vuodesta 2011 alkaen perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Väitämme, että laajojen terveystarkastusten tavoitteita ei ole vielä saavutettu kuluneina vuosina. Suurin syy on resurssien puute, terveydenhoitajia ja lääkäreitä ei ole palkattu riittävästi neuvolatyöhön.

Luottamus syntyy kasvokkain

Keskeistä kaikessa neuvolapalvelussa on perheiden kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen. Se vaatii aikaa ja mahdollisuuksia kysyä ja kuulla perheiden kuulumisia, vointia ja jaksamista. Luottamus on oleellista, jotta perheet voivat kertoa yksityisistä asioistaan. Asiakasperheiden ja terveydenhoitajan tai lääkärin välille muodostuvaa luottamuksellista suhdetta vahvistaa asiakassuhteen jatkuvuuden turvaaminen.

Jatkuvuutta on, kun sama terveydenhoitaja tapaa saman perheen raskauden ja pikkulapsivaiheen aikana aina koulun aloittamiseen asti. Keskitetty ajanvaraus on asiakaspalautteiden mukaan alkanut rapauttaa jatkuvuuden periaatetta, kun aikaa ei voi enää varata samalle terveydenhoitajalle tai puhelimessa ei voi suoraan kysyä huolestaan omalta terveydenhoitajalta. Toki perhe voi halutessaan vaihtaa terveydenhoitajaa tai lääkäriä, sehän on nykyaikaa.

Tuttuus ja säännölliset tapaamiset mahdollistavat tuen räätälöinnin asiakasperheen tarpeisiin. Avunsaanti lisää tutkitusti asiakastyytyväisyyttä.  Useasti tuki tarjotaan yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa. Moniammatilliseen yhteistyöhön tulisi varata nykyistä enemmän aikaa, sillä osalla perheistä ongelmat ovat moninaistuneet. Tässä katseet kääntyvät riittäviin henkilöstövoimavaroihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa neuvolapalvelut siirtyvät sote-maakunnan tai hyvinvointialueen järjestäviksi. Palvelut tulee järjestää laadukkaina lähipalveluina kaikille perheille asuinalueesta riippumatta. Neuvolan seurantatutkimuksia ja asiakastyytyväisyyskyselyjä tarvitaan myös jatkossa. Palveluiden laatua ja kehittämistä tulee valvoa viranomaistaholta, jotta Suomessa voidaan toteuttaa tulevaisuudessakin maailman parasta neuvolatoimintaa.

Lue lisää:

Haapala E, Hakulinen T. Mitä pienten lasten vanhempien hyvinvoinnista tiedetään ja miten vanhempien hyvinvointia voidaan edistää? THL-blogi 7.7.2020.

Hakulinen T, Häkkinen H. Neuvolatoimintaa voisi hyödyntää nykyistä enemmänkin terveyden edistämisessä. THL-blogi 3.9.2020.

Hakulinen T, Laajasalo T, Mäkelä J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. THL, Ohjeistus 9/2019.

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää. Thl.fi.

Moisala J. Asiakaskohtaaminen kasvotusten on tärkeä voimavara myös korona-aikana. THL-blogi 18.1.2021.

Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää. Thl.fi.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *