Alle kouluikäisten lasten vanhemmat kokevat hyvinvointinsa paremmaksi kuin ikätoverinsa. FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että lapset tuovat vanhempien elämään merkitystä ja onnellisuutta. Parannettavaa löytyy vanhempien elintavoissa (tupakointi) ja myös hyvinvoinnissa (riittävä uni ja masennus).

Raskausaika ja pikkulapsiperheen vaihe ovat otollista aikaa elintapamuutoksille ja perheen hyvinvoinnin edistämiselle, koska kaikki vanhemmat haluavat parasta mahdollista hyvinvointia lapselleen. Neuvolan tulee hyödyntää nämä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen niin sanotut tuhannen taalan paikat lasten ja vanhempien hyväksi.

Tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen tähtäävä neuvonta ja tuki

Suomalaisilla ei liene tiedonvajausta tupakoinnin haitoista raskaana olevalle, sikiölle, perheen muille lapsille sekä vanhemmille itselleen. Raskauden alussa tupakoi kuitenkin 11 prosenttia äideistä, ja heistä 51 prosenttia tupakoi koko raskauden ajan (Perinataalitilasto 2018).

Häkämittari yhdistettynä vieroitushoitoon tehoaa vain osaan raskauden alussa tupakoivista naisista. Tupakointia jatkavilla naisilla tupakointi on todennäköisesti totuttu tapa ja stressinhallintakeino. Puolison ja muiden läheisten tuki sekä tarvittaessa tupakkavieroitus ennen lapsen syntymää kannustaa osaa naisista tupakoimattomuuteen jatkossakin.

Pienten lasten vanhempien ja muiden samanikäisten aikuisten välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa päivittäin tupakoivien osuuksissa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa. Pikkulasten äideistä joka kymmenes ja isistä hieman useampi tupakoi päivittäin.

Lapsen syntymän jälkeen imetys lienee osalle äideistä motivoiva tekijä tupakoimattomuuden jatkamiseen. Raskauden aikana tupakoinnin lopettaneista osa jatkaa tupakointia jossain myöhemmässä vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. Sen vuoksi kysymys vanhempien tupakoinnista sekä tarvittaessa tupakoimattomuuteen kannustaminen ja tupakkavieroitukseen ohjaus on tarpeen lapsen jokaisen terveystarkastuskäynnin yhteydessä.

Tarvitaan pitkäjänteistä neuvontaa parhaaseen ajantasaiseen tietoon perustuen, asiaan palaamista, rohkaisua ja repsahdusten sietoa sekä toiveikkuuden ylläpitoa. Keskeistä on saada tupakoija tiedostamaan ristiriita käyttäytymisensä ja terveystavoitteidensa välillä. Ristiriidan tiedostaminen voi parhaimmillaan johtaa motivoitumiseen ja muutokseen.

Lapsen näkökulmaan asettautuminen voi myös auttaa tupakoimattomuudessa. Lapsella on oikeus mahdollisimman terveeseen elämään ja siten myös oikeus savuttomaan elinympäristöön sekä malliin savuttomuudesta.

Riittävään unen saantiin liittyvä neuvonta ja tuki

Kolmasosa pikkulasten vanhemmista koki nukkuvansa liian vähän; muista aikuisista neljäsosa.

Jo raskauden aikana neuvolassa keskustellaan siitä, että lapsi tuo mukanaan uuden elämäntilanteen. Lapsen hyvinvointi on riippuvainen vanhemman hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Tuolloin painotetaan, kuinka tärkeää on, että molemmat vanhemmat osallistuvat perheen arkitoimintoihin.

Lapsen syntymän jälkeen neuvolassa ja erilaisissa vanhempainryhmissä jatketaan keskusteluja vanhemmuudesta ja lapsen hoidosta. Molempien vanhempien aktiivinen vanhemmuus heijastuu lapsen kehitykseen, vanhempien jaksamiseen ja parisuhdetyytyväisyyteen.

Vanhemmuustaitojen tuen on todettu muun muassa lisäävän vanhempien itseluottamusta ja pärjäävyyttä sekä vähentävän stressiä ja lapseen kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä.

Neuvolan perheille järjestämät säännölliset terveystarkastukset tarjoavat vanhemmille tilaisuuksia kysyä, kertoa huolenaiheista, tulla kuulluksi sekä miettiä tarvittavia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Tapaamiset ja tuttuus mahdollistavat parhaimmillaan avun räätälöinnin pulmien ollessa vasta orastavia.

Mielialaan liittyvä neuvonta ja tuki

Masennuksen seulontamittarilla arvioituna äideistä 12 prosenttia ja isistä kuusi prosenttia koki merkittäviä masennusoireita, jonkin verran vähemmän kuin muut aikuiset.

Väsymys jo itsessään madaltaa vanhempien mielialaa. Vanhemmille on tärkeää välittää ajantasaista tietoa masennuksen ehkäisystä, oireista ja hoidosta. Masennusta on mahdollista ehkäistä muun muassa liikunnan, riittävän levon sekä muiden terveyttä edistävien elintapojen avulla. Myös puolisolta ja muilta läheisiltä saatu tuki saattaa auttaa ehkäisemään masennusta.

Neuvolassa kysytään molempien vanhempien kuulumisista, mielialasta ja voinnista. Masennusta pyritään tunnistamaan keskustelujen ja molemmille vanhemmille kohdennettujen seulontamittarien avulla raskaus- ja vauva-aikana sekä myöhemminkin tarvittaessa. Lievä ja keskivaikea masennus ovat hoidettavissa perusterveydenhuollossa.

Koko perheen hoito on tärkeää, koska masennus sotkee perhedynamiikkaa, esimerkiksi vuorovaikutusta lapsen kanssa, vanhempien rooleja ja kommunikaatiota sekä parisuhdetyytyväisyyttä. Hoidossa moniammatillinen yhteistyö ja tiivis seuranta ovat välttämättömiä.

Koko perheen elintapojen ja voimavarojen tukemisen edellytyksiä

Henkilöstön pysyvyys ja kiireettömyys neuvoloissa tukevat säännöllisten terveystarkastusten mahdollistamaa luottamusta, aitoa kohtaamista ja asiakaslähtöistä elintapaohjausta. On välttämätöntä säännöllisin väliajoin päivittää neuvolahenkilöstön tietoja ajantasaisista vaikuttavista elintapaohjauksen menetelmistä sekä mielenterveyden pulmien tunnistamisesta ja hoidosta.

Neuvolassa on erinomainen tilaisuus koko perheen elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa on tärkeää selvittää, millaisia muutokseen johtavia voimavaroja perheessä on.  Taustalta voi löytyä väsymystä ja masennusta, joiden tunnistaminen ja hoitaminen tukevat tupakoinnin lopettamista.

Vanhempien omista lapsuusajan haitallisista kokemuksista (esim. päihteet, mielenterveysongelmat ja väkivalta) keskustelu ja kysyminen neuvolassa raskauden aikana tai viimeistään lapsen syntymän jälkeen on paikallaan. Tällä tavoin on mahdollista edistää vanhempien tietoisuuden ja itseymmärryksen lisääntymistä.

Kannustus muutokseen ja toivon ylläpitäminen voi mahdollistaa sen, että päästään kiinni juurisyihin, jolloin energiaa vapautuu käyttäytymismuutokseen ja terveyden ylläpitoon.

Lue lisää:

Valtaosa pikkulasten vanhemmista voi hyvin: Tuloksia FinTerveys 2017 -tutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2020, THL.

Perinataalitilasto: synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2018. Tilastoraportti 49/2019, THL.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *