Nuuskan käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla. Nuuskan käyttö on tupakoinnista poiketen yleistynyt molemmissa ryhmissä, ja ryhmien väliset erot nuuskan käytössä ovat kasvaneet. Tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuoren oma toisen asteen koulutusvalinta oli yhteydessä tupakkatuotteiden käytön yleisyyteen vanhempien koulutustaustasta riippumatta.

Se, että tupakkatuotteiden käytön yleisyys eriytyy jo nuorilla eri koulutusryhmissä, on kestämätöntä sekä yleisesti kansanterveyden että väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta.

Nuuskan käytön yleistyminen voi johtua siitä, että se koetaan haitattomaksi – nuuskan terveyshaitoista ei tiedetä yhtä hyvin kuin tupakoinnin haitoista. Myönteiset mielikuvat, tyylikkäät nuuskapakkaukset ja nuuskan helppo saatavuus kavereiden tai sosiaalisen median kautta madaltavat kokeilukynnystä. Nuuskaa on helpompi käyttää esimerkiksi sisätiloissa, missä tupakointi on kielletty. Myös koulukulttuurit ja vertaisten käytös ja kokemukset vaikuttanevat nuuskan käyttöön, kuten tupakointiinkin.

Ammattiin opiskelevat maksamaan nuuskan käytön haitoista?

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti viime vuonna raportissaan tiukempia maahantulorajoituksia nuuskalle. Sen vastapainona on esitetty nuuskan myynnin laillistamistakin. Tämä perustellaan usein saavuttamattomilla verotuloilla.

Jos nuuskan saatavuutta lisättäisiin, lisääntyisi myös sen käyttö todennäköisesti erityisesti nuorilla aikuisilla. Marginaalisena pysynyt naisten nuuskaaminen voisi moninkertaistua, kuten on käynyt Norjassa. Haitallisen tuotteen käytön yleistyminen johtaisi myös terveyshaittojen yleistymiseen. Suurimman taakan siitä kantaisivat näillä näkymin ammattiin opiskelevat nykyiset ja entiset nuoret.

Suunalueen terveyshaittojen ohella nuuskan käyttö voi nostaa riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydämen vajaatoimintaan. Nuuskaajilla on suurempi riski sairastua suu-, ruokatorvi- ja mahasyöpiin kuin niillä, jotka eivät käytä mitään tupakkatuotteita. Kaikkia haittoja ei luultavasti vielä edes tunneta.

Nykyistä tehokkaampia keinoja nuuskan käytön vähentämiseen olisi olemassa

Ruotsi sai poikkeusluvan nuuskan myyntiin liittyessään EU:hun. Nuuskan myynti ja markkinointi muihin EU-maihin kuitenkin kiellettiin. Lukuisat selvitykset Suomesta osoittavat Ruotsin tulkinneen asiaa vähintään löyhästi. Nuuskan käytön kitkeminen Suomessa onkin osoittautunut haastavaksi ja osaltaan epäonnistuneeksi.

Sallittua maahantuontimäärää voitaisiin laskea huomattavasti. Nykyinen kilon tuontimäärä riittää hyvin runsaassa päivittäisessä käytössäkin (esim. 15 normaalikokoista annospussia) kahden kuukauden käyttöön ja tyypillisemmillä noin kymmenen annoksen määrillä yli kolmeksi kuukaudeksi. Jos käytössä on pienemmät annospussit tai käyttö on satunnaisempaa, määrä riittää vielä kuukausiksi eteenpäin. Nuuska kuitenkin säilyy käyttökelpoisena vain rajallisen ajan.

Olisi aika saada myös naapurimaan poliittiset päättäjät huomioimaan Suomeen tapahtuva nuuskan myynti ja sen vaikutukset. Tätä kautta Ruotsista tapahtuvaa myyntiä ja markkinointia voitaisiin rajoittaa. Tasa-arvoa korostavaan länsinaapuriin voisi tehota puhe nuorten terveyseroista.

Lue lisää:

Ruokolainen Otto, Ollila Hanna, Lahti Jouni, Rahkonen Ossi. Intergenerational social mobility, smoking and smokeless tobacco (snus) use among adolescents during 2008–2017. Addictive Behaviors.

Koulutusryhmien väliset erot nuuskan käytössä kasvaneet nuorilla. THL:n uutinen 13.8.2019.

Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen. Työryhmän toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriö 31.05.2018.

Tobacco, alcohol and other drugs. Statistics Norway.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *