Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisyn ja saatavuuden parantaminen sekä sujuvien palveluketjujen ja monialaisten palveluiden kehittäminen. Monet varmastikin toivovat, että jo 1970-luvulla kansanterveyslain säätämisen yhteydessä alkanut kehittämisen ympyrä yhteen sovitetuista ja integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vihdoin voisi sulkeutua: löytäisimme tavat tehdä sujuvaa, asiakaskeskeistä ja monialaista työtä yhdessä.
On siis aika opetella työskentelemään toimivissa ja todellisissa sote-palveluissa.
Terveyssosiaalityö on toiminut pian 100 vuotta osana terveydenhuollon rakenteita tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Hämmästyttävää on, että sosiaalityön asiantuntijuus on säilynyt vahvana osana terveydenhuollon organisaatioita, vaikka sen asemaa ei olekaan virallisesti koskaan määritelty lainsäädännössä.
Terveyssosiaalityön tarpeellisuudesta on vahvat näytöt
Erityisesti erikoissairaanhoidossa sosiaalityö on nähty vahvana kumppanuutena ja kiinteänä osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Olisiko jo aika vahvistaa terveyssosiaalityö lainsäädännöllä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta? Näyttöä sen tarpeellisuudesta ainakin vaikuttaisi riittävän.
Terveyskeskuksessa työskentelevä tuttu sosiaalihuollon ammattilainen on usein korvaamaton yhteistyökumppani silloin, kun vastaanotolla joudutaan miettimään esimerkiksi sosiaalihuollon ilmoitusvelvollisuuksien täyttymistä. Sosiaalityön osaamista pitää olla matalalla kynnyksellä saatavilla siellä, missä ihmisen hätä tulee esiin. Terveyssosiaalityöntekijän asiakkuuteen ei haeta eikä vastaanotolle ole odotusaikoja.
Toisinaan myös koko perheen psykososiaalinen tukeminen sairastumisen tai vammautumisen kriisissä voisi ehkäistä sen, että perheenjäsenet oirehtivat tahoillaan ja tarvitsevat myöhemmin enemmän palveluita. Näitä kasautuneita ja pitkittyneitä tilanteita ratkotaan sitten erikoissairaanhoidossa ja inhimillisesti ajatellen turhan myöhään. Ihminen voi elämäntilanteessaan tarvita kipeästi sosiaalityön asiantuntijuutta, mutta ei sosiaalihuollon asiakkuutta.
Varhainen sosiaalityön tuki ehkäisee isompia ongelmia
Terveyskeskusten avovastaanottojen yhteydessä toteutuva terveyssosiaalityö on kuitenkin vähentynyt vuosien saatossa. Siksi nykyisin ei välttämättä pystytä turvaamaan potilaan oikeutta kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Hyvin hoidettu varhainen sosiaalityön tuki estää tilanteiden vaikeutumista ja vähentää tarvetta vaativampiin palveluihin. Ihmisen elämäntilanteesta kaikkine koukeroineen keskusteltaessa terveyssosiaalityöllä on paljon annettavaa. Sen tulisikin jatkossa olla kiinteä osa palvelu- ja hoitoketjuja jo perustasolla.
Nyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta kehitettäessä on syytä pysähtyä miettimään terveyssosiaalityön merkitystä osana sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti integroituja palvelujen kokonaisuuksia.
Palveluketjuja kannattaa miettiä uudella tavalla
Mielenkiintoista olisi kehittää terveydenhuollon sosiaalityöntekijän omatyöntekijyyttä esimerkiksi osana neurologisen pitkäaikaissairaan potilaan hoitopolkua. Potilaan sairaudesta johtuva toimintakyvyn muutos ja lisääntyvä palveluntarve tunnistetaan ja arvioidaan terveydenhuollossa, missä sairauden etenemistä seurataan.
Olisi aika miettiä palveluketjuja uudella tavalla. Miksi terveydenhuollon sosiaalityöntekijä ei voisi moniammatillisen työryhmän jäsenenä tehdä päätöksiä esimerkiksi potilaalle myönnettävistä kuljetuspalveluista? Tai tarvittaessa toimia työparina vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa laajemmissa palvelutarpeen arvioinneissa?
Näin terveydenhuollossa oleva tieto olisi suoraan asiakkaan asioita hoitavien työntekijöiden käytössä ja tieto eri toimijoiden välillä kulkisi sujuvasti ilman erillisiä hakuprosesseja odotusaikoineen.
Asiakkaan palveluntarvetta ei tule ketjuttaa eri palveluiden tarpeen arvioinnista toiseen. Parhaimmillaan hyvin integroitu palvelukokonaisuus muodostaa asiakkaan näkökulmasta yhden sujuvan kokonaisuuden. Asiakas ei välttämättä edes tiedä, mikä taho palvelun hänelle järjestää.
Asiakkaan avuntarpeeseen pitää vastata
Terveyssosiaalityön osaamiselle ja työotteelle on nyt tilausta eikä sitä tule palveluketjuja kehitettäessä viedä irralleen terveydenhuollon toiminnasta. Nyt olisi aika vahvistaa tätä hyvin toimivaa moniammatillista osaamista kaikilla terveydenhuollon palveluiden tasoilla.
Tähän saatetaan tarvita lainsäädännön tuomaa suojaa, jotta terveyssosiaalityön asema osana monialaista palvelujärjestelmää tulisi tunnustetuksi.
Ja mikä tärkeintä, tällä turvattaisiin osaltaan sitä, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus toimisi sujuvasti ja asiakaslähtöisesti ennaltaehkäisten kasaantuvaa palveluntarvetta ja lisääntyvää inhimillistä kärsimystä.
Kaikki tämä näyttäytyy asiakkaalle kokemuksena, että hän on oikeassa paikassa ja että ratkaisua etsitään hänen kanssaan yhdessä. Jokainen ratkaisua etsimässä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tuo mukaan oman erityisosaamisensa. Näistä osaamisista syntyy ratkaisujen kokonaisuus.
Lue lisää:
Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2019 : Yhteistyö sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Syrjä Vesa, Parviainen Laura ja Niemi Anu. THL, 2020.
Terveyssosiaalityö näkyväksi -tutkimus. Yliruka Laura, Heinonen Jenika, Satka Mirja, Metteri Anna ja Alatalo, Taija. Socca, 2019.
Terveys ja sosiaalityö -kirja. Metteri Anna, Valokivi Heli ja Ylinen Satu (toim.). PS-kustannus, 2014.
Kaikilla on elämäntilanne. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan kolumni Talentia-lehdessä 6/2020.