Mitä olisi tutkijan kesä ilman kansainvälisiä konferensseja. 12. Pohjoismaisessa kansanterveyskokouksessa Tanskan Aalborgissa kuultiin kiinnostava kansanterveysjohtajien keskustelu, jossa johtajat kertoivat avoimen vilkkaasti suurimmista kansanterveyden esteistä, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan hyvässä pohjosmaisessa hengessä.

Suomen panelisti THL:n ylijohtaja Marina Erhola muistutti satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheesta: sodan jälkeen suomalaisten elinikä on pidentynyt 20 vuodella ja saadut lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.

Mitä sitten voimme oppia muilta Pohjoismaita?

Unelma-Pohjolassa kansalaiset olisivat reippaita ja liikunnallisia kuten Norjassa ja onnellisia kuin Tanskassa. Maassa olisi vahva norjalainen kansanterveyslainsäädäntö, suomalainen savuttomuuteen tähtäävä politiikka sekä islantilainen terveyttä ja erityisesti mielenterveyttä edistävä politiikka.

Terveys otettaisiin huomioon kaikissa politiikoissa Suomen malliin mukaan, ja kaikki tehtäisiin ruotsalaisella kurinalaisuudella ja järjestelmällisyydellä ’med ording och reda’.

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, mutta toimivien mallien siirtäminen maasta toiseen on osoittautunut hitaaksi. Marina Erhola muistutti, että Tanska on esimerkkimaa rakenteellisten uudistusten tekemisessä ja lukuisat suomalaisdelegaatiot ovat tutustuneet tähän kymmenen vuotta sitten luotuun viiteen alueeseen perustuvaan terveydenhuoltojärjestelmään.

Tanskan edustaja Søren Brostrøm huomautti, että järjestelmän suurin ongelma on keskitetty, sairaalapainotteinen hoito ja sen heikko yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Tämä koskee erityisesti paljon palveluita tarvitsevia ryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia, päihdeongelmallisia, monisairaita ja ikääntyneitä.

Niinpä Tanska seuraa mielenkiinnolla Suomen kunnianhimoista sote-uudistusta, jossa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat samassa organisaatiossa.

Kokouksessa nostettiin esille yhteistyö viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa. Marina Erhola huomautti, että yhteistyö laitosten ja viranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa toimii hyvin, usein myös teollisuuden kanssa. Mutta alkoholilainsäädännön uudistaminen on osoittanut, että kansanterveysasioiden edistäminen voi olla hyvinkin vaikeaa teollisuuden ja lobbausjärjestöjen painostuksen vuoksi. Arviot muutoksista on helppo laskea, mutta niiden huomioiminen päätöksen teossa vaikeaa.

Keskustelussa pidettiin parempana yhteistyötä kuin lainsäädäntöä, esimerkiksi elintarvikkeiden suola-, sokeri- ja rasvapitoisuuksien vähentämiseksi. Yhteistyön lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, mutta myös lakien toimeenpanon varmistamista.

Tanskassa alkoholin ja tupakan saatavuus on edelleenkin liian helppoa, myös alaikäisille. Viranomaisten on osoitettava tietämyksensä perusteella, mitkä ovat päätösten terveysvaikutukset ja mitkä ovat toimivia, näyttöön perustuvia ratkaisuja.

Seuraava kansanterveyskokous järjestetään kesällä 2020 Islannissa. Silloin on hyvä tilaisuus tarkastella, millaisia poliittisia päätöksiä Pohjoismaissa on tehty ja millaisia niiden vaikutukset kansan terveyteen ja hyvinvointiin on ollut. Silloin jo tiedetään, miten maakuntien sote on käynnistynyt ja onko silloin terveysreformien delegaatioiden kohdemaana Tanskan sijaan Suomi.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *