Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020.

Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa.

Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen ja samalla kannustanut kertomaan potilaalle entistä ymmärrettävämmin oireista, sairaudesta, tutkimuksista ja hoidosta.

Alaikäisten tietojen näkyminen Omakannassa on keskusteluttanut erityisesti huoltajia. Myös Kanta-palveluiden kehittäjiä asia on mietityttänyt ja sopivaa ratkaisua on haettu yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisten kanssa. Parhaaseen ratkaisuun pääseminen on vaatinut oman aikansa.

Nyt alle 10-vuotiaan terveystiedot näkyvät huoltajille Omakannassa

Tällä hetkellä virallinen huoltaja voi Omakannasta nähdä alle 10-vuotiaiden lastensa terveystiedot. Tarvittaessa terveydenhuollon ammattilainen voi kuitenkin estää lapsen tietojen näkymisen Omakannassa tai rajata tiedot näkymään vasta, kun lapsi itse on täysi-ikäinen eikä huoltaja voi tietoja enää nähdä.

Näin voidaan toimia silloin, kun tietojen ajatellaan olevan lapselle haitallisia, asettavan hänet vaaraan tai lapsi on kykenevä hoitamaan asiaansa itse. Tällaiset tilanteet eivät liene kovin tavallisia alle 10-vuotiailla, mutta mahdollisia toki.

Potilaslaki määrittelee alaikäisten oikeudet päättää itse hoidostaan ja tiedoistaan

Nuorten terveystietojen osalta asia on aivan toisenlainen, koska moni heistä kykenee jo päättämään itse hoidostaan.

Potilaslain mukaan alaikäisellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoonsa liittyvien tietojen luovuttaminen huoltajalle silloin, kun hän terveydenhuollon ammattihenkilön arvion mukaan on ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä itse päättämään hoidostaan. Mitään päätöskykyisyyden ikärajaa laki ei tunne vaan arvio tehdään aina tapauskohtaisesti asian laatu huomioiden.

Osalle terveydenhuollon toimijoista alaikäisen päätöskyvyn arviointi on jokapäiväistä arkirutiinia ja toisille se tulee kohdalle vain harvoin. Nuoren kannalta asia on kuitenkin aina yhtä tärkeä.

Luottamus palveluihin ja salassapitoon on tärkeää

Olemme Suomessa pitkäjänteisesti rakentaneet lapsille ja nuorille hyvää, luottamuksellista palvelujärjestelmää. Erityisesti kouluterveydenhuolto on lapsia ja nuoria lähellä oleva terveyspalvelu, jonne on helppo hakeutua itse heti ekaluokkalaisesta lähtien. Nuoret asioivat itsenäisesti jo useissa eri terveyspalveluissa.

Tavoitteena on tarjota terveydenhuollon ammattilaisen hoitoa ja tukea silloinkin, kun lapsi tai nuori ei halua asiaa jostakin syystä vanhemmilleen jakaa. Jos lapsi arvioidaan kykeneväksi hoitamaan asiaansa, saa hän päättää myös yhteydenotosta vanhempiin ja tietojen antamisesta. Joskus voi olla hyvä kuulla myös se, miksi nuori ei halua asiaa vanhemman tietoon tai mitä hän ajattelee tapahtuvan, jos vanhempi saa tietää.

Omakanta-palvelun laajentaminen kaikkiin alaikäisiin, myös 10─17-vuotiaisiin, on vaatinut paljon pohdintaa ja tekniikan taipumista, jotta lasten ja nuorten oikeudet on saatu turvattua. Vahinkoihin ei ole varaa, ne voivat nuoren näkökulmasta olla koko elämän mullistavia ja joskus asettaa hänet jopa suoranaiseen vaaraan. Pienikin epävarmuus tietojen luottamuksellisuudesta voi estää avun ja hoidon hakemisen kokonaan ja jättää nuoren täysin yksin terveyspulmansa tai huolensa kanssa.

Kyky hoitaa omaa asiaansa arvioidaan ja kirjataan joka käynnillä

Nuoren kyky hoitaa asiaansa arvioidaan tavallisesti keskustelemalla ja perehtymällä aikaisempiin potilastietoihin. Monesti koko asia jää kirjaamatta potilasasiakirjoihin. Arvion tulos on kuitenkin välillisesti luettavissa tehdyistä ratkaisuista. Jos nuorta on hoidettu ilman yhteydenottoa huoltajiin, on hänet silloin arvioitu kykeneväksi hoitamaan asiaansa.

Omakanta edellyttää uusia toimintatapoja alaikäisen päätöskyvyn arvioinnin kirjaamisessa. Jatkossa arvion tulos sekä päätöskykyisen nuoren tahto tietojen luovuttamisesta huoltajille kirjataan potilastietoihin rakenteisesti aina alaikäistä hoidettaessa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat vielä paljon vanhempiensa tukea ja apua, etenkin sairastaessaan. Terveydenhuollossa pyritään tekemään yhteistyötä vanhempien kanssa silloinkin, kun nuori on jo itse kykenevä päättämään hoidostaan. Nuoren kanssa käydään läpi potilasasiakirjoihin merkittävät tiedot ja kysytään hänen mielipidettään niiden näyttämisestä huoltajille, jos asia ei muutoin ole tullut selväksi tapaamisen aikana. Nuorella on myös mahdollisuus itse hakea tietojaan Omakannasta ja näyttää niitä huoltajille.

Ammattilaisen kannanotto turvaa nuorten oikeudet

Terveydenhuollon nykyisessä lainsäädännössä tai toimintaperiaatteissa ei tapahdu mitään muutoksia huoltajille näytettävien Omakannan tietojen laajentuessa koskemaan kaikkia alaikäisiä. Nuoren kykyä asiansa hoitamiseen arvioidaan kuten ennenkin. Uusia kirjaamiskäytäntöjä kuitenkin edellytetään kaikilta terveydenhuollon ammattilaisilta.

Nuoret taas pääsevät aikaisempaa osallisemmaksi omista terveystiedoistaan ja päätöskykyisiksi arvioidut nuoret voivat itse päättää terveystietojensa jakamisesta huoltajille. Omakannan tekninen ratkaisu huolehtii siitä, että ammattilainen muistaa aina arvioida nuoren kypsyyttä ja päätöskykyä sekä tarvittaessa kysyä mielipidettä.

Tavoite on saavutettu, on onnistuttu rakentamaan nuorille turvallinen Omakanta.

Lue lisää

Alaikäisen puolesta asiointi on toteutettava potilastietojärjestelmiin
Uutinen 25.1.2019, Thl.fi

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Finlex

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *