Masentunut nuori tarvitsee tukea. Yksi keskeinen kysymys on, miten nuorille suunnatut terveyspalvelut voisivat tukea nuorten opiskelua ja työelämään siirtymistä. Tätä kautta voitaisiin kaventaa jo nuoruudessa alkavia sosioekonomisia terveyseroja.

Nuoruuteen kuuluu koulutuksen hankkiminen ja työelämään siirtyminen. Nuorilla, jotka kärsivät mielenterveyden ongelmista, näiden tärkeiden ikävaiheeseen kuuluvien tehtävien läpikäyminen vaikeutuu entisestään.

Mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnys on kuitenkin nuorille usein korkea, monelle liiankin korkea. Mielenterveyspalveluita tuleekin tarjota siellä, missä nuoret ovat.

Kela kehitti ja toteutti vuosina 2011–2013 nuorille suunnatun mielenterveyskuntoutusmallin, joka mahdollisti masennusta potevien nuorten kuntoutumisen opintojen ohella. Kuntoutusmalli nimettiin OPI -kuntoutukseksi.

Avomuotoinen OPI-kuntoutus auttaa masentunutta nuorta pysymään kiinni opinnoissaan. Tällä on syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta suuri merkitys.

Kuntoutuksen tavoitteena oli kuljettaa uudella tapaa rinnakkain sekä mielenterveyskuntoutusta että ammattiin opiskelua. Ydinajatuksena oli, että nuori voi käydä kuntoutuksessa opintojen ohella ilman, että opinnot keskeytyvät tai häiriintyvät.

Tulokset kuntoutusmallin toimivuudesta ja soveltuvuudesta olivat niin rohkaisevia, että kuntoutuksesta päätettiin tehdä Kelan vakiintunutta toimintaa.

Kehittämishankkeen aikana yhteensä 80 nuorta osallistui OPI -kuntoutukseen. Kuntoutukseen valittiin ammattioppilaitoksissa opiskelevia nuoria, jotka kärsivät masennus- ja/tai ahdistuneisuushäiriöistä.

Nuoret tulivat kuntoutukseen yleensä opiskelijaterveydenhuollon tai koulukuraattorin lähettäminä. Kuntoutus toteutui pääasiassa ryhmämuotoisena ja nuoret saivat käydä tapaamisissa kouluaikana.

Kuntoutuskurssin ohella myös oppilaitos pyrki tukemaan opiskelijaa erilaisin toimin. Opintojen etenemiseksi pyrittiin löytämään luovia ratkaisuja. Nuorten kanssa esimerkiksi etsittiin yhdessä keinoja rästissä olevien koulutehtävien ja kesken jääneiden kurssien suorittamiseksi. Myös opetushenkilökunta pidettiin ajan tasalla nuoren tilanteesta ja kuntoutumisesta.

Kehittämishankkeen aikana OPI-kuntoutuskurssi myös opinnollistettiin eli nuoret saivat kurssista yhden opintopisteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki kuntoutusmallin soveltuvuutta ja hyödyllisyyttä. Tutkimuksen mukaan kuntoutukseen osallistuvien nuorten opiskelukyky parani ja masennusoireet hellittivät. Nuoret olivat tyytyväisiä saamaansa apuun ja tukeen. Muihin vastaavanlaisessa elämäntilanteessa oleviin nuoriin tutustuminen oli monelle nuorelle kuntoutuksen suurinta antia.

Käytännössä OPI -kuntoutuksen hyödyt näkyivät nuorilla opiskeluinnon ja motivaation nousuna. Nuoret saivat myös opiskeluun liittyviä ongelmakohtia ratkottua. Esimerkiksi osa sai suoritettua rästitehtäviään, osa onnistui vaihtamaan opiskelualansa itselleen sopivammaksi ja osa kertoi keskeyttämisvaarassa olleiden opiskelujensa saaneen uutta tuulta alleen.

Pienikin löyhä kiinnittyminen, esimerkiksi juuri opiskelumaailmaan, on masentuneille nuorille kultaakin kalliimpi asia vaalittavaksi. Mielenterveyshäiriöistä kärsivien nuorten tukeminen opinnoissa ja yhteiskuntaan integroitumisessa onkin kauaskatseinen investointi tulevaisuuteen.

Erityisesti syrjäytymistä ehkäisevässä työssä palvelut tulisi tuoda juuri sinne, missä nuoret ovat ja elävät. Apua tarvitaan siellä missä nuori on.

Lue lisää:

OPI-kehittämishanke

Ne tietää, miltä se tuntuu” – Tuloksia nuorille suunnatun avomuotoisen OPI-mielenterveyskuntoutuksen arviointitutkimuksesta. THL, Tutkimuksesta tiiviisti, 2014

Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke. KELA

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *