Lasten eriarvoisuuden ilmenemismuotoja ovat lapsiköyhyys, erot elintavoissa, oppimisessa, terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden on todettu kasvattavan lapsiköyhyysriskiä. On kuitenkin muistettava, ettei vanhemman työttömyys automaattisesti vaaranna lapsen hyvinvointia. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijät.
Pienelle osalle suomalaisista lapsista pahoinvointi on kasautunut. Siksi on tärkeää tukea erityisesti tämän lapsiryhmän hyvinvointia erilaisin toimenpitein, esimerkiksi mahdollistamalla monipuolisen harrastamisen ja osallistumisen lapselle tärkeisiin sosiaalisiin verkostoihin. Eriarvoisuuden ilmiössä ongelmallista kuitenkin on, ettei yksittäisillä toimenpiteillä pystytä vaikuttamaan eriarvoisuuden syntyyn.
Eriarvoistavat rakenteet
Eriarvoistavat rakenteet syntyvät pikkuhiljaa useiden eri ilmiöiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Otetaan esimerkiksi perusopetus. Suomalaisten sanotaan arvostavan tasa-arvoista ja yhtenäistä peruskoulua. Kuitenkin vanhemmat ja lapset ovat alkaneet tehdä kouluvalintoja valitsemalla lähikoulun sijasta jonkin muun koulun. Asuinalueiden eriytymisen myötä lähikoulun mainetta saatetaan pitää huonona tai valinnalla halutaan antaa lapselle keskitasoa paremmat valmiudet menestyä koulupolulla ja elämässä.
Lapsi itse saattaa haluta erikoistuneeseen kouluun tai luokkaan kiinnostustensa mukaan. Osalle lapsista valintojen tekeminen on myös tapa toteuttaa itseään ja osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Myös koulut ovat alkaneet erikoistua
Vanhemmat ja lapset eivät kuitenkaan ole alkaneet tehdä (koulu)valintoja vain omasta päätöksestään. Tätä kehitystä on joissakin kunnissa tuettu erilaisin toimenpitein, mm. lisäämällä kouluvalintojen mahdollisuuksia. Myös koulut ovat alkaneet erikoistua. Vanhemmille painetta lasten menestymiselle lisäävät myös epävarmat työmarkkinat ja korkea työttömyys; huoli lasten tulevaisuudesta.
Yhtenäinen peruskoulu onkin alettu nähdä paitsi tasa-arvoisena, myös tasapäistävänä ja yksilöiden kehittymismahdollisuuksia rajoittavana. Taustalla on yhteiskunnassamme vallitsevat arvot, jotka korostavat yksilöllisyyttä, kilpailukykyä ja tehokkuutta. Kolikon kääntöpuolella on syrjäytyneiden tai syrjäytettyjen kasvava joukko, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää tässä kilpailussa.
Toisaalta eriarvoisuuden synnystä ei vallitse yhtenäistä näkemystä. On esitetty, ettei kouluvalintojen ja kasvavan eriarvoistumisen välillä ole todistettavasti syys- ja seuraussuhdetta. Vaikka eriarvoisuutta synnyttävistä rakenteista ei olla yhtä mieltä, selvää kuitenkin on, etteivät ihmisten väliset erot synny itsestään. Jokin tai jotkin tekijät lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassamme. Meidän tulisi pystyä jäljittämään näitä tekijöitä, jotta voisimme muuttaa kehityksen suunnan.
Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi on yksi kehittämiskohde valtakunnallisessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa. Lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävästä lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakoinnista ja seurannasta: miten päätös tai toimenpide vaikuttaa esimerkiksi lapsen kehitykseen, terveyteen, asumiseen, liikkumiseen tai sosiaalisiin suhteisiin?
Edellä esitetty kouluvalintakehitys on esimerkki siitä, että lapsivaikutusten arviointi ei ole helppoa. Sama päätös voi tukea jonkun lapsiryhmän etua ja samanaikaisesti heikentää toisen. Jos meillä on tavoitteena eriarvoisuuden vähentäminen ja hyvinvointierojen kaventaminen, on meidän kuitenkin huomioitava erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten etu ja poistettava esteitä heidän kasvuympäristöistään.
Meidän tulisikin kiinnittää eriarvoisuutta vähentävien yksittäisten toimenpiteiden lisäksi huomiota niihin rakenteisiin, jotka luovat eriarvoisuutta. Jos emme kykene vaikuttamaan näihin rakenteisiin, vaarana on erojen edelleen kasvaminen. Tästä kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapsemme.