Nykypäivän toiminnalle on tyypillistä kehitettävien asioiden ja ratkaistavien ongelmien kasaaminen suuriksi asiakokonaisuuksiksi. Tällöin törmätään helposti tilanteisiin, joissa toiminta- ja ratkaisumallien löytyminen on haasteellista. Mikään ei ole tarpeeksi kattavaa ja riittävää eikä näin ollen valmista eteenpäin vietäväksi.
Asioiden pohtimista ja suunnittelua suurempina kokonaisuuksina, huomioiden laajasti erilaiset asiaan vaikuttavat tekijät ja toiminnan ympäristöt, puoltaa se, että silloin vältytään sirpaleisuudelta ja päällekkäiseltä tekemiseltä. Tämä on tärkeää suunniteltaessa esimerkiksi infrastruktuureja tai vaikka tietojärjestelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tilanne voi joskus olla toinen. Käsiteltävä pallo kasvaa niin suureksi, ettei tarttumapintaa tahdo löytyä.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyen haasteellisia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi terveyserojen kaventaminen, päihteettömyyden edistäminen sekä liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen ja painonhallinta. Nämä kaikki ovat asioita, joihin hyvin monimuotoisesti vaikuttavat erilaiset yhteiskunnalliset ja yksilölliset tekijät. Täydellisten, kokonaisvaltaisten toimintamallien löytäminen on haasteellista, ellei mahdotonta.
Entäpäs jos hyväksyttäisiin se tosiasia, ettei kaikkeen voi kerralla vaikuttaa, ja lähdettäisiin liikkeelle jostain konkreettisesta toiminnasta? Näin on tehnyt Joensuun kaupunki. Lasten ja nuorten lihavuuden yleistyminen ja sen taustalla olevat ravitsemuksen ja liikkumisen haasteet on nostettu kaupungin hyvinvointiohjelmassa asioiksi, joihin halutaan tulevaisuudessa aktiivisesti vaikuttaa. Jostakin on lähdettävä liikkeelle ja kaupunki päätti ryhtyä toimiin kouluruokailun edistämisessä.
Joensuu tarttui kouluruokailuhaasteeseen – muutokseen tarvitaan kaikkia
Selvityksissä jopa kouluruokailu todettiin varsin laajaksi kokonaisuudeksi. Haasteiksi havaittiin lasten syömättömyys sekä turhat erityisruokavaliot. Lounaan jättäminen väliin vaikuttaa heikentävästi keskittymiseen ja oppimiseen sekä lisää rauhattomuutta koulupäivinä. Lisäksi ruokahävikki kouluissa kasvaa, kun oppilaille valmistettu ruoka jää syömättä. Jotta muutosta saadaan aikaan, on vaikutettava oppilaiden, koulun henkilökunnan, vanhempien ja koululaisten kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten asenteisiin sekä tarjottavaan ruokaan, ruokailutiloihin ja välineisiin.
Miten Joensuun kaupunki sitten työn aloitti? Aluksi tehtiin nykytilan arvio hyödyntäen omia tietolähteitä ja Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tietoa kerättiin myös asiakastyytyväisyydestä ja ruokahävikistä. Kaupunki on päättänyt lisätä positiivista viestintää eri kanavia pitkin. Wilmaa hyödynnetään ruokalistojen julkaisuun ja yleiseen tiedottamiseen mm. ruoan yhteydestä oppimistuloksiin, aamupalan merkityksestä, energiajuomista sekä esimerkiksi Kouluterveyskyselyn ja muiden tutkimusten tuloksista. Hävikkitietoja seurataan ja kouluille järjestetään hävikkikilpailuja. Uudesta Joensuun kaupungin alueelle perustettavasta koulusta suunnitellaan kouluruokailun mallikoulua, jonka kokemuksia voidaan seurata ja ottaa käyttöön muissa kouluissa. Lasten erityisruokavalioiden ilmoittamisprosessia selkeytetään. Lisäksi kouluja kannustetaan Kouluruokadiplomin hakemiseen.
Muutos ei onnistu ilman laajaa yhteistyötä. Koulujen koko henkilökuntaa kannustetaan esimerkkinä toimimiseen, ruokailuun varataan riittävästi aikaa, käydään neuvotteluja koulujen lähellä olevien kauppojen kanssa mm. energiajuomien myynnistä, tehdään yhteistyötä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa erilaisten aktiviteettien kehittämisessä ja toisaalta tulevien ammattilaisten koulutuksessa. Tietysti kaikkein tärkeimpänä, otetaan lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan muutoksia.
Joskus on hyvä toimia kuten Joensuussa, edetä pienin askelin. Tärkeää on, että tunnistetaan terveyden edistämistyön haasteet, listataan siihen vaikuttavia arkisia asioita ja mietitään mistä muutoksen voi aloittaa. Kokeilemalla kehittäen, jatkuvaa palautetta hyödyntäen voidaan löytää uusia, innovatiivisia toimintamalleja. Työ Joensuussa on vasta alussa. Kiinnostuksella seuraamme mitä siellä saadaan aikaan.
Kiitos Joensuun kaupungin hyvinvointijohtaja Riitta Huurinaiselle ja hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoiselle materiaalin jakamisesta kirjoituksen pohjaksi.