Sari Kehusmaa

Tarve ja halu elää omannäköistä elämää ei häviä hoivakotiin muuttaessa. Yksilöllisten toiveiden mahdollistaminen edellyttää hoivakodin henkilökunnalta halua kysyä ja kuunnella mitä asukkaiden elämänhistoriaan on kuulunut aiemmin ja mitä heidän toiveensa ovat tänä päivänä.

Viikon aikana 160 000 iäkästä saa vanhuspalveluja. Jokainen heistä tarvitsee tukea arjessa selviytymiseen. Vanhuspalvelut ovat näille iäkkäille keskeinen osa arkea, osalle...

Eduskunta hyväksyi vanhuspalvelulain uudistuksen ensimmäinen vaiheen 26. kesäkuuta 2020. Lakiuudistus parantaa monia asioita vanhuspalveluissa, mutta ongelmia jää myös ratkaisematta. Suuri ongelma on vanhuspalvelujen kahtiajako, joka ei toimi. Palvelut jaetaan kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Välimuotoja ei juuri ole. On kuitenkin monia iäkkäitä, jotka tarvitsevat kotihoitoa turvallisemman asumisratkaisun mutta eivät vielä ole tehostetun palveluasumisen tarpeessa. Tavallista on, […]

Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan. Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Mutta ikä ei yksin määrittele avuntarvettamme, vaan se, miten toimintakykyisiä olemme ja millainen tukiverkosto meillä on. Me kaikki olemme erilaisia, myös vanhana. Useimmilla meistä on kuitenkin toive asua […]

Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? […]